Mystinen maailmanlopun meininki.

Huhhuh. Olipa yö! Mikä siinä on että onnettomuus tulee onnettomuuden työ, raha tulee rahan luo, ja näköjään kaikki friikkeydet tulee omituisuuksien luo? Tuntuu että tää kaupunki oli ihan sekaisin viime yönä. Kulosaaren ja Kalasataman välinen silta paloi viime yönä, ja aamulla kun lähti duunista ilma oli täynnä savua. Jotenkín mystistä, pelottavaa, kaunista - vähän kuin ois ollut maailmanlopun laidalla.



Pakko vetää päivän raivo. Iltiksestä luin tän järkyttävän uutisen. Jostain syystä menin jopa lukemaan Iltiksen ja Hesarin keskustelupalstaa.

Mitä vittua, ihmiset!

Upeeta että pikkutytön tragedia on teille vaan keino ilmaista hohhoh-sarkasmia, provoisointitaitojanne, maailmanpelastaja-suvaitsevaisuuttanne tai jopa epäillä että koko homma on keksitty. Näin tasan yhden kommentin missä ei keskitytty joko a) haukkumaan näitä yöntimoja tai b) haukkumaan niitä jotka haukkuu yöntimoja. Yks ainoa kommentti kysyi että mites tän tytön oikeudet? Toivon sydämestäni, että tällä pikkuisella on asiat ookoo ja joskus pääsee tommosesta traumasta yli.

Fiilikseen sopiva tuutulaulu:


P.S. Ne juustoleipätikut on mun uus obsessio - niin hyvää!

Blog my cherry!

Hui. Ja tervetuloa.
En tiiä minkä ihmeen takia tämmönen minä sai ikinäkään ajatuksen et ois hyvä idea pitää blogia. Ehkä mä haluan vaan tekosyyn ottaa valokuvia ja ostaa kivoja juttuja koska "blogiin pitää saada asioita".


Pärisyttävän Gogol Bordellon keikalla Hampurissa kesäkuussa.


Missi-tyylinen esittely liiketalouden opiskelusta ja kuntosaliharrastuksesta on niin epä-mua, että eiköhän nää kuvat kerro tärkeimmän musta. Tykkään matkustaa, juhlia ja rakastan mun perhettä (siis mun annettua perhettä, sinkkuihminen persaukinen kun oon). Toisaalta mulla ei kyllä ikinä oo aikaa tehä mitään, koska teen kahta duunia jotta voi taas sitten matkustaa. Lempikaupunki ikinä on Berliini.


Matilda-serkun kanssa talvena, oli pakko olla sitä laatuaikaa.


Jos sen vert sisäistä missiään esittelis että kertois lopuks olevansa Helsingistä, kohta kakskytkuus vee, alunperin juna toi mut Porista. Kissa on mun lempieläin ja tällä hetkellä tykkään kirkkaankeltaisista ruseteista.




Kiva kun tulit! Nyt mennään.

// EDIT: Huhtikuu 2011. Haa, mulla siis on ollu blogi (koska kaikilla muillakin on!) viime kesästä asti. Kuten näätte, sitä on päivitetty todella ahkerasti ja luettu ja fanitettu vielä ahkerammin.
Päästin tän kuitenkin pölyyntymisen piinasta ja alotin uudelleen tän mun uuden elämän myötä. Eli lähden Lontooseen opiskelemaan mainontaa, markkinointia ja journalismia ja vähän mediaa syyskuussa, tai ehkä jo elokuussa. Voitte sit täältä vakoilla et taas se on juonu opintotuet. Sitä ennen voitte lueskella et voi apua, ei se vaan tajuu et miten rankkaa tosta lähdöstä tulee tai vaihtoehtoisesti tuhahdella et ois nyt jo itkemättä.

Iteppä lähin.