sunnuntai 29. huhtikuuta 2012
Epic.
Kävin kattoo Annen kaa ihanaa Foster the Peoplea Brixtonissa perjantaina.
Alkuasetelma erinäisistä ongelmista huolimatta oli lupaava.
Lupaavuus loppuikin siihen, kun joku urpå oli ostanut vahingossa liput yläkatsomoon. IDIOOTTI! Näkymäni oli siis tällainen.
Keikkakuvat onnistui tietenkin ihan helkkarin hyvin.
Musa oli hyvää, keikkafiilis sinänsä ei, veetutti vaan notkuu tuolla ylhäällä kun kaveri oli alhaalla. Join sitte kaljaa.
Keikan jälkeen tultiin lopulta meille jatkoilemaan. Epic.
PS. IIIIIIKKKKKK mulle tuli kutsu haastatteluun sinne farmille! Oon superhappy, ja kun tää monipäivänen darra loppuu joskus, vielä happympi.
torstai 26. huhtikuuta 2012
Saappaat jalkaan ja farmille!
(VAROITUS! Tässä postauksessa on ihan hemmetisti kuvia.)
Keskiviikkona nukuin pommiin. Heräsin kuitenkin silmät ristissä ja suunnittelin skippaavani luennon, mutta meneväni seminaariin. Tiiättekö sen fiiliksen kun on aivan poikki? Joka paikka särkee, ja kun kattoo peiliin, pelästyy normaalia enemmän kun silmät on lähes umpeen turvonneet. Hetken taisteltuani aattelin sitten et jään kuitenkin kotiin nukkumaan, tunnin tirsat riittänis, koska mulla oli jännää ohjelmaa iltapäivälle.
Heräsin neljän tunnin jälkeen, että ehkä oli ihan ookoo vähän ottaa lepoa.
Mutta niin! Löysin mun uuden suosikkipaikan Lontoosta: Stepney City Farm. Mä haen tonne töihin, en kyllä koskaan saa sitä paikkaa mutta yrittänyttä ei laiteta (tosin siks ei kannata ees yrittää, ainakin joissain jutuissa). Menin tekemään vähän tuttavuutta sinne tänään, ja se oli vielä enemmän mahtava kuin mitä olin aatellut!
Omistan tän kuvan pikkusiskolleni Millalle, kaikkien ötököiden suurelle ystävälle.
Oli ihanan maanläheinen fiilis vetää huppu päähän ja saappaat jalkaan. Oon ollut partiossa 12 vuotta, ja vaikka meillä ei esimerkiks oo mökkiä tai mä en oo mikään tuntureilla vaeltaja, mä tykkään luonnosta - välillä aina musta on ihana vetäytyä sinne ihan vaan läträämään lätäköissä ja kuuntelemaan linnun laulua tai hiljaisuutta. Edinburghissa kun asuin niin yks suosikkipaikka oli Botanical Gardens. Käytiin typykän kaa kerran viikossa siellä ihan vaan olemassa. Jotenkin, ihan alitajusesti, Suomessa toteutin tota puolta en tiedä missä, mutta täällä oon huomannut et mulla on ikävä luontoon. Tai jotenkin ei ees luontoon välttämättä, mutta jonnekin hetkeks vetäytymään. Tota fiilistä sitten hain tuolta farmilta, ja sain jopa enemmän kuin toivoin. Oon edelleen ihan fiiliksissä, ja olo on niin levollinen ja onnellinen. Nauratti minä itte kun talsein siellä lässyttämässä vauvakielellä niille eläimille - suomeksi, totta kai. Jos en saa tota duunia, niin aion käydä tuolla aina säännöllisin väliajoin vähän fiilistelemässä.
Tiedoksi vaan Lontooseen tulijoille, että aion myös raahata osan teistä tonne. Mennään syöttämään eläimiä ja olemaan hiljaa!
Mitä te teette tai mihin te meette jos haluatte olla hetken ihan zen?
keskiviikko 25. huhtikuuta 2012
On siis kevät!
Taas mennään! Tai mentiin. Käppäilin tiistaina kouluun eri kautta, no olin kyllä menossa eri kampuksellekin. Reitti kulki ihanan ihanan Canonburyn kautta, mikä on siis alue jossa haluaisin maailman ehkä eniten asua. Tiiättekö sellanen, mistä löytyy baareja ja viihdykkeitä, mutta sit asuinalueet on ihan kuin ois jossain pienessä kylässä? Tuolla on vuokrahinnat sitä luokkaa ettei hetkeen tartte alkaa kaavailee osotteenmuutosta tonne, mutta ehkä joskus.
Täällä on käynnissä april showersit, eli vartin välein paistaa aurinko tai sataa (rakeitakin), mutta nyt kävi tsägä ja ilma pysyi nättinä monta varttia putkeen.
Kato tulin Espanjaan!
Heheh, no en tietenkään tullut.
Muita kivoja juttuja viime päivinä:
Viikonloppuna röhnötin takan edessä tekemässä kouluhommia. Oli ihanan lämmintä.
Sannan mättöblogi suosittelee, osa 269! Yllättäen ei suklaata kuitenkaan tällä kertaa. Oon tosi ennakkoluulonen kaikkea ruokaa kohtaan. Esimerkiks Skittlesejä syön vaan siitä punasesta pussista, ne vihreessä pussissa olevat on varmasti ihan kirpeitä ja yäk. Oon nähnyt tätä oranssia pussia aiemminkin, mut en TIETENKÄÄN oo ostanut koska hui, se on jotain uutta! Yhellä kaverilla sit kuitenkin oli näitä yks päivä, ja uskalsin testata - rakkautta ♥
Käytiin samaisen Skittles-tarjoajan kanssa lounaalla koulupäivänä ihanassa ranskalaisessa kahvilassa. Namnam.
Eli hyvästi menee näin välillä :) Alan nyt vääntää yhtä työhakemusta, haluaisin sen paikan maailman eniten. Koskahan ehtis kattomaan Iholla-jaksot parilta päivältä ja Viidakon Tähtöset?
lauantai 21. huhtikuuta 2012
Sannan perjantai.
Aattelin et teitä kiinnostaa ihan tajuttomasti mun eilinen päivä, joten esittelen sen nyt.
Aamulla mentiin yliopistolle tekemään ryhmätyötä videon muodossa. Kaikki meni ihan ällistyttvän hyvin, ihanaa kun kerrankin ryhmätyön teko jotekin vaan toimii. Koulun 7-kerroksesta ulos katellessa näyttää tältä:
(Noi kalterit on ihan ymmärrettävät: toi on tietokoneluokka eli siellä opiskellaan exceleitä. Vähemmästäkin ihmiset heittäytyy alas.)
Sitten suuntasin töihin, piti olla puol ysiin asti ahertamassa. Kävikin ilmi et ollaan soitettu melkein kaikki haastateltavat läpi, joten vartin päästä paikalle saavuttuani pidettiin vartin tauko, sitten tunnin lounas (yleensä puol tuntia) ja lopulta meidät lähetettiin kotiin neljältä. JEEEE. Oltiin siinä lorviessamme puhuttu viikonloppuaktiviteeteistä, ja pakkohan sitä sitten oli suunnata lähipubiin kahille. Kustansi yhteensä 6 puntaa, ja olin ihmisten ajoissa kotona, eli sallin tämän yhden hairahduksen itelleni.
Matkalla oli ihana puisto.
Sitten kaatosateessa kaupan kautta kotiin. Täällä on tosiaan nyt käynnissä "April showersit", eli yhtenä hetkenä aurinko porottaa ja seuraavana hetkenä taivas repeää. Kuurorakeita tulee vartin kunnes taas on ihan kesäkeli. Onneks saa noi saappaat vihdoin käyttöä! Kuten Iidan ja Siirin sääblogikin kertoo, täällä on kovasti hämmästelty saarivaltion mainetta sateisena, koska täällä ei kyllä oo satanut yhtään.
Tänään oonkin sitte vaa reipastellut siivoamisen parissa, pitäis alottaa seuraavan kurssitehtävän teko, mut jotenkin ei pysty keskittyy kun huone on ihan kaaoksessa. Klaari ruumi, klaari mieli! Lyhensin taas etaria koska silmiin sattui, ja voi luoja, mä en kyllä hallitte tota hommaa ollenkaan. Onneks mulla on kaks säkillistä huiveja.
torstai 19. huhtikuuta 2012
Hei hoi arki.
Terveisiä Lontoosta. Täällä sataa. Kello on varttia yli kymmenen aamulla. Väsyttää, mut onneks sain eteeni just toisen kupin kahvia (tai no "sain", siis reippaasti tarjoilin itelleni).
Tänään, samoin kuin parina aikasempana aamuna, päivä lähtee nostalgisella fiilistelyllä käyntiin.
Miten hyvältä UB kuulostaakaan! Ois ihana nähä ne festareilla vielä joskus.
Tänään ois saanut nukkua vähän pidempään, mut heräsin ihan mälsän aikasin. Harkitsen tässä et pitäiskö ottaa pikapäikkärit vielä ennen töihin lähtöä. Meen töihin puol kaheks eli lähen tästä käpöttelee vähän ennen yhtä. Sitä ennen pitäis viel pestä pyykkiä ja tehä lounasta. Perus-pyykkidilemma taas meidän huushollissa: pesukone on pyörinyt, mut kuivaajassa on jonkun toisen pyykit. Rrraah.
Lounaaks aattelin tehä perunasalaattia! Jumaliste, yritin eilen ettii suolakurkkuja kaupasta mut ne kaikki on uitettu viinietikassa. Missä normaalit suolakurkut?? Hello Britain?? Ei sitte. En uskaltanu ostaa tillikurkkuja enkä sweet and salty -kurkkuja, koska ne purkit oli isoja ja muutenkin nyt vähän kuulosti epäilyttävältä hommalta.
Niin, voisin ehkä myös tiskata tässä joskus. Kirjakasa oottelee viikonloppua ja kurssitehtävää. Siinäpä oottelee.
Viikonloppuna ois kivoja pippaloita mut kouluhommat painaa päälle ja tili huutaa hoosiannaa, parempi ehkä siis skipata. En oo ihan varma et saanko palkan huomenna parista päivästä, tuolla siis maksetaan parin viikon välein, ni en tiiä ehtiikö mun edellisviikon muutama päivä tohon. Hope so. Muutenkin, oon nyt vähän epävarma ton duunin kanssa, saankin tehä haastiksia myös briteille, eli ehkä teknisesti ois mahollista tehä kokoaikasesti kesällä JEEEE, mut pitää varmistaa se vielä. Ois ehkä maailman parasta jos ei tarttis hetkeen stressaa.
Ärsyttää kun tekee töitä hulluna, ja silti stressi ei tavallaa helpota yhtää. Onneks toi työ on kivaa, musta on ihan kiva mennä töihin joka päivä. Tää viikko on vähän rankka kun oon aamusin koulussa (ja koska kävelen sinne ni pitää herätä vähän aikasemmin), sit kävelen töihin (phuuuh menee tunti!), ja sit töissä 1:30-8:30. Sit kävely himaan ja oon lopulta ihan naatti. Onneks tätä ei kestä kauaa, ens viikolla on pari vapista kun ei oo vuoroja, ja sit kohta koulu jo loppuukin.
Eniten piristää Suomen lennot. Tiesittekö muuten et jos on Osuuspankista joskus nostanut joustoluottoa niin sitä voi nostaa aina uusiks sitä mukaa kun on lyhentänyt sitä? Voi kätevästi maksaa lennot ja lakimiehen laskun. Samahan se onko sitä lainaa 30 tonnia vai 31 tonnia.
Saatiin yhen ryhmäpresentaation arvosana. A tuli, jeee. Ihmettelen kyllä syvästi, mä ite hyvä jos uskalsin toivoa ees B:tä. Ihan kiva kyllä, mut vähän miettii et tuliko se säälistä vai mistä. Tällä viikolla oon väsännyt ryhmätyötä kahen tytön kaa joita en tuntenu entuudestaa ollenkaa, ja on jotenkin ollut yllättävän kivaa - toisaalta helpompaa tehä tuntemattomien kuin kamujen kaa, voi vaan keskittyä siihen hommaan ja jos se sujuu hedelmällisesti, ni aina parempi, ei tartte funtsia ettei viitti kavereille kilahdella. (Tässä kun kuuntelen itteeni, ni oon varmaa oikeesti ihan karmee muiden ryhmätyöläisten silmissä :)
Mites siellä?
Tänään, samoin kuin parina aikasempana aamuna, päivä lähtee nostalgisella fiilistelyllä käyntiin.
Miten hyvältä UB kuulostaakaan! Ois ihana nähä ne festareilla vielä joskus.
Tänään ois saanut nukkua vähän pidempään, mut heräsin ihan mälsän aikasin. Harkitsen tässä et pitäiskö ottaa pikapäikkärit vielä ennen töihin lähtöä. Meen töihin puol kaheks eli lähen tästä käpöttelee vähän ennen yhtä. Sitä ennen pitäis viel pestä pyykkiä ja tehä lounasta. Perus-pyykkidilemma taas meidän huushollissa: pesukone on pyörinyt, mut kuivaajassa on jonkun toisen pyykit. Rrraah.
Lounaaks aattelin tehä perunasalaattia! Jumaliste, yritin eilen ettii suolakurkkuja kaupasta mut ne kaikki on uitettu viinietikassa. Missä normaalit suolakurkut?? Hello Britain?? Ei sitte. En uskaltanu ostaa tillikurkkuja enkä sweet and salty -kurkkuja, koska ne purkit oli isoja ja muutenkin nyt vähän kuulosti epäilyttävältä hommalta.
Niin, voisin ehkä myös tiskata tässä joskus. Kirjakasa oottelee viikonloppua ja kurssitehtävää. Siinäpä oottelee.
Viikonloppuna ois kivoja pippaloita mut kouluhommat painaa päälle ja tili huutaa hoosiannaa, parempi ehkä siis skipata. En oo ihan varma et saanko palkan huomenna parista päivästä, tuolla siis maksetaan parin viikon välein, ni en tiiä ehtiikö mun edellisviikon muutama päivä tohon. Hope so. Muutenkin, oon nyt vähän epävarma ton duunin kanssa, saankin tehä haastiksia myös briteille, eli ehkä teknisesti ois mahollista tehä kokoaikasesti kesällä JEEEE, mut pitää varmistaa se vielä. Ois ehkä maailman parasta jos ei tarttis hetkeen stressaa.
Ärsyttää kun tekee töitä hulluna, ja silti stressi ei tavallaa helpota yhtää. Onneks toi työ on kivaa, musta on ihan kiva mennä töihin joka päivä. Tää viikko on vähän rankka kun oon aamusin koulussa (ja koska kävelen sinne ni pitää herätä vähän aikasemmin), sit kävelen töihin (phuuuh menee tunti!), ja sit töissä 1:30-8:30. Sit kävely himaan ja oon lopulta ihan naatti. Onneks tätä ei kestä kauaa, ens viikolla on pari vapista kun ei oo vuoroja, ja sit kohta koulu jo loppuukin.
Eniten piristää Suomen lennot. Tiesittekö muuten et jos on Osuuspankista joskus nostanut joustoluottoa niin sitä voi nostaa aina uusiks sitä mukaa kun on lyhentänyt sitä? Voi kätevästi maksaa lennot ja lakimiehen laskun. Samahan se onko sitä lainaa 30 tonnia vai 31 tonnia.
Saatiin yhen ryhmäpresentaation arvosana. A tuli, jeee. Ihmettelen kyllä syvästi, mä ite hyvä jos uskalsin toivoa ees B:tä. Ihan kiva kyllä, mut vähän miettii et tuliko se säälistä vai mistä. Tällä viikolla oon väsännyt ryhmätyötä kahen tytön kaa joita en tuntenu entuudestaa ollenkaa, ja on jotenkin ollut yllättävän kivaa - toisaalta helpompaa tehä tuntemattomien kuin kamujen kaa, voi vaan keskittyä siihen hommaan ja jos se sujuu hedelmällisesti, ni aina parempi, ei tartte funtsia ettei viitti kavereille kilahdella. (Tässä kun kuuntelen itteeni, ni oon varmaa oikeesti ihan karmee muiden ryhmätyöläisten silmissä :)
Mites siellä?
sunnuntai 15. huhtikuuta 2012
Sunnuntaikävelyllä.
Nyt lähetäänkin yllätyskävelylle! Ilma oli nätti ja syy oli pakottava. Kotoota paikkaan X menee rapiat puol tuntia, ja se on ihan kivaa kaupunkikatua kävellä. Miljoonia kahviloita ja pubeja reitin varrella, onneks on peeaa ni ei tarvi vierailla sellasissa. Arvaatteko minne mennään?
Paikka X aukes yheltä, olin siis vaan tunnin omasta aikataulustani jäljessä.
Tässä mun haarautuva kotikatu - mä asun ton ekan kuvan kadun varrella, ja toiseen haaraan (miten väärältä toi nyt kuulostaakaan) katellessa näkyy City ja toi Gherkin-suolakurkku.
Ja sitten ollaankin jo Angelin pääkadulla!
Halusin erityisesti esitellä teille tämän Mäkkärin, joka on ihanasti lähellä mutta silti niin kaukana - jos kotoota lähtee. Baarista tullessa se on näppärästi just kotimatkan varrella! Ja kyllä, rakas Arsu-stadikka on tuolla jossain.
Tonne haluisin joskus kovasti krebaamaan. Pöllöjä, halpoja drinksuja, ja indietä! Jes! Ja 5 minsan päässä himasta! Ja Mäkkärin lähellä! Ka-ching.
Angelissa on kiva perusostari, sieltä löytyy HMV, H&M, toi 02 Academy ja ihanainen Paperchase-säläkauppa muun muassa. Koska ollaan Angelissa, pitää ostarin toisella puolella tietty olla siivet-taideteos ja toisella puolella tämä sädekehä-juttu.
Meillä matka kuitenkin jatkuu. Eikö oo outoa! Ei olla vieläkään menty pubiin. Minne ihmeeseen mä teitä oikee vien?
Angelissa on minipuisto, Islington Green. Oon käynyt siellä kerran piknikillä ja oli kivaa. Aion mennä monesti vielä.
Tällä kadulla on myös hauskan näkönen old skool -leffateatteri, ois kiva käydä joskus. Toi leffa vaikuttaa kivalta, ainakin siinä on ihana Jason Segel. Joka kuulemma deittailee Michelle Williamsia, ne on mun uus ihkutuspari ♥
Tän kadun varrella on muuten kovasti ihanan näkösiä kuppiloita, kahviloita ja ravintoloita. Onneks oon aina ihan peeaa ni ei tartte käydä. Voisin vielä viihtyä, yäk.
Tän reitin varrella on tsiljoona kirkkoa. Tässä kaupungissa on muutenkin varmaan kirkkoja enemmän kuin Se Oikea -miehiä mulle (hohohoo). Tän kirkon nimi on St Mary's Church. Oikeastaan kaikkien kirkkojen nimi on St Mary Jotain. Oma suosikkini Maryista oli Mary Clarence, jonka kirkkoon en ikävä kyllä oo vielä törmännyt.
Tää on kaupungintalo. Mikä ei kyllä käy järkeen, koska se on siis Islingtonin kaupungintalo, mutta Islington ei oo kaupunki. Mutta joku sellanen paikka missä tärkeet ihmiset leimaa ja allekirjottaa papereita, ja jonne viedään vieraita kahvitettavaks ahistavaan neukkariin jossa on tummat puuseinät ja jonkun jampan maalaus seinällä.
Tällaselta tää kevät täällä näyttää!
Lempparipubi, jossa tosin en oo käynyt, mut niitten nimi ja logo on hieno!
Briteillä tota huumoria riittää! Tässä juottolassa en oo käyny, mut Dirty Dicksissä oon käyny, kerran sisällä ja muina kertoina ottamassa kuvia niiden nimikyltistä erinäisten vieraiden kanssa.
The Garage on tosi kiva keikkapaikka. Oon käyny siellä kerran kattoo Red Snapperia ja menisin mieluusti uusikskin. Kerran sen edessä oli himmee jono, ja sitten selvis et ne venas All American Rejectsiä. Must on kiva yrittää arvailla jonon ulkomuodon perusteella et ketä ne oottelee.
Nyt ollaan muuten astetta hämärämmällä alueella. Ei millään pahalla, mut ei tosiaan ihan sellasella kadulla missä äsken oltiin. Pimeellä ja superkännissä ei kannata hengailla täällä. Pikkupiristeenä matkalla kohteeseen X, montako kanaraflaa bongaatte! Hyi faan, mikä toi kamala harmaa torni muuten tuolla horisontissa on?
Ooh, tää on joku uus! Kuulostaa IHAN mun paikalta, pakko käydä joskus! Ens perjantaina tulis eka palkka.
t Mary Magdalene's Church (muistatteko mitä sanoin kirkoista ja Maryista?)
Lopettakaa etsinnät! Nemo löytyi.
Tittidii, perillä ollaan! Tultiin mun koululle. Ei menny ku puolisen tuntia, vähänkö oltiin reippaita vaikka kuvailtiinkin tässä välissä. Tää rakennus missä on toi kellotorni, ni siellä on yliopiston baari, jossa on kiva terassi ja halpaa kaljaa. Nyt vois käydä siellä kerran tai pari, koska on se terassi, muuten se on aika sellanen Sedula mut astetta vielä limasempi.
Voisin sanoa tästä mainoksesta montakin asiaa. Heitän ilmoille vain iloitsevan ajatuksen siitä, että kun koulu on talousvaikeuksissa ja potkii opettajia pellolle, niin onneksi tällaisia saa varmaan ilmaseks teetettyä.
Mähän sanoin et Arsun stadikka on ihan hollilla! Kattokaa hei miten kiiltävä ja hieno ja epä-Metmäinen meidän kirjasto on.
Tässä Metrossa, eli Tube Pubissa, me yleensä ollaan. Sieltä saa hyvää ruokaa ja kylmää juomaa. Henkilökunta on kivaa eikä siellä leiju sellanen himokkaiden heimohormonien haju mitä tuolla opiskelijabaarissa.
Bongaa pötkö. Miten mä näytän noin höntiltä? Ai nii, siks ku mä oon.
Tultiin siis koulun kirjastoon, koska kurssityötä varten pitää lainata opuksia. Onneks voin nopeesti katalogikoneelta tsekata että missä ne on ne kirjat, ja lainata ne ja lähtee kotsaan!
Fak.
No sitten mä menin infosta kysymään että missä kirjamerkissä nää mun ettimät kirjat vois olla, muistatko, no ei tietenkää tiennyt, käski kattoo jonku toisen yliopiston sivuilta. Yritin avata normikonetta, ootin vartin ja se vaan latas ja latas, ja sit lähin ihan sokkona vaan tavailemaan kirjojen nimiä niihin pitkiin kirjahyllyrivistöihin. Onneks nopsaan löyty mitä tarvitsin - ja siinä vieressä oli vaikka mitä ihania markkinointikirjoja! Harmi et jouduin jättää ne sinne, ja ottaa sen sijaan tällasia kutkuttavia opuksia.
Sitten takas kotiin. Olipa hauskaa. Menin kauppaan nälkäsenä ja kävi näin:
(Uus rakkaus - toi valkonen on valkosuklaata!)
No oho.
Oliks kivaa? Tuliks hiki?
Paikka X aukes yheltä, olin siis vaan tunnin omasta aikataulustani jäljessä.
Tässä mun haarautuva kotikatu - mä asun ton ekan kuvan kadun varrella, ja toiseen haaraan (miten väärältä toi nyt kuulostaakaan) katellessa näkyy City ja toi Gherkin-suolakurkku.
Ja sitten ollaankin jo Angelin pääkadulla!
Halusin erityisesti esitellä teille tämän Mäkkärin, joka on ihanasti lähellä mutta silti niin kaukana - jos kotoota lähtee. Baarista tullessa se on näppärästi just kotimatkan varrella! Ja kyllä, rakas Arsu-stadikka on tuolla jossain.
Tonne haluisin joskus kovasti krebaamaan. Pöllöjä, halpoja drinksuja, ja indietä! Jes! Ja 5 minsan päässä himasta! Ja Mäkkärin lähellä! Ka-ching.
Angelissa on kiva perusostari, sieltä löytyy HMV, H&M, toi 02 Academy ja ihanainen Paperchase-säläkauppa muun muassa. Koska ollaan Angelissa, pitää ostarin toisella puolella tietty olla siivet-taideteos ja toisella puolella tämä sädekehä-juttu.
Meillä matka kuitenkin jatkuu. Eikö oo outoa! Ei olla vieläkään menty pubiin. Minne ihmeeseen mä teitä oikee vien?
Angelissa on minipuisto, Islington Green. Oon käynyt siellä kerran piknikillä ja oli kivaa. Aion mennä monesti vielä.
Tällä kadulla on myös hauskan näkönen old skool -leffateatteri, ois kiva käydä joskus. Toi leffa vaikuttaa kivalta, ainakin siinä on ihana Jason Segel. Joka kuulemma deittailee Michelle Williamsia, ne on mun uus ihkutuspari ♥
Tän kadun varrella on muuten kovasti ihanan näkösiä kuppiloita, kahviloita ja ravintoloita. Onneks oon aina ihan peeaa ni ei tartte käydä. Voisin vielä viihtyä, yäk.
Tän reitin varrella on tsiljoona kirkkoa. Tässä kaupungissa on muutenkin varmaan kirkkoja enemmän kuin Se Oikea -miehiä mulle (hohohoo). Tän kirkon nimi on St Mary's Church. Oikeastaan kaikkien kirkkojen nimi on St Mary Jotain. Oma suosikkini Maryista oli Mary Clarence, jonka kirkkoon en ikävä kyllä oo vielä törmännyt.
Tää on kaupungintalo. Mikä ei kyllä käy järkeen, koska se on siis Islingtonin kaupungintalo, mutta Islington ei oo kaupunki. Mutta joku sellanen paikka missä tärkeet ihmiset leimaa ja allekirjottaa papereita, ja jonne viedään vieraita kahvitettavaks ahistavaan neukkariin jossa on tummat puuseinät ja jonkun jampan maalaus seinällä.
Tällaselta tää kevät täällä näyttää!
Lempparipubi, jossa tosin en oo käynyt, mut niitten nimi ja logo on hieno!
Briteillä tota huumoria riittää! Tässä juottolassa en oo käyny, mut Dirty Dicksissä oon käyny, kerran sisällä ja muina kertoina ottamassa kuvia niiden nimikyltistä erinäisten vieraiden kanssa.
The Garage on tosi kiva keikkapaikka. Oon käyny siellä kerran kattoo Red Snapperia ja menisin mieluusti uusikskin. Kerran sen edessä oli himmee jono, ja sitten selvis et ne venas All American Rejectsiä. Must on kiva yrittää arvailla jonon ulkomuodon perusteella et ketä ne oottelee.
Nyt ollaan muuten astetta hämärämmällä alueella. Ei millään pahalla, mut ei tosiaan ihan sellasella kadulla missä äsken oltiin. Pimeellä ja superkännissä ei kannata hengailla täällä. Pikkupiristeenä matkalla kohteeseen X, montako kanaraflaa bongaatte! Hyi faan, mikä toi kamala harmaa torni muuten tuolla horisontissa on?
Ooh, tää on joku uus! Kuulostaa IHAN mun paikalta, pakko käydä joskus! Ens perjantaina tulis eka palkka.
t Mary Magdalene's Church (muistatteko mitä sanoin kirkoista ja Maryista?)
Lopettakaa etsinnät! Nemo löytyi.
Tittidii, perillä ollaan! Tultiin mun koululle. Ei menny ku puolisen tuntia, vähänkö oltiin reippaita vaikka kuvailtiinkin tässä välissä. Tää rakennus missä on toi kellotorni, ni siellä on yliopiston baari, jossa on kiva terassi ja halpaa kaljaa. Nyt vois käydä siellä kerran tai pari, koska on se terassi, muuten se on aika sellanen Sedula mut astetta vielä limasempi.
Voisin sanoa tästä mainoksesta montakin asiaa. Heitän ilmoille vain iloitsevan ajatuksen siitä, että kun koulu on talousvaikeuksissa ja potkii opettajia pellolle, niin onneksi tällaisia saa varmaan ilmaseks teetettyä.
Mähän sanoin et Arsun stadikka on ihan hollilla! Kattokaa hei miten kiiltävä ja hieno ja epä-Metmäinen meidän kirjasto on.
Tässä Metrossa, eli Tube Pubissa, me yleensä ollaan. Sieltä saa hyvää ruokaa ja kylmää juomaa. Henkilökunta on kivaa eikä siellä leiju sellanen himokkaiden heimohormonien haju mitä tuolla opiskelijabaarissa.
Bongaa pötkö. Miten mä näytän noin höntiltä? Ai nii, siks ku mä oon.
Tultiin siis koulun kirjastoon, koska kurssityötä varten pitää lainata opuksia. Onneks voin nopeesti katalogikoneelta tsekata että missä ne on ne kirjat, ja lainata ne ja lähtee kotsaan!
Fak.
No sitten mä menin infosta kysymään että missä kirjamerkissä nää mun ettimät kirjat vois olla, muistatko, no ei tietenkää tiennyt, käski kattoo jonku toisen yliopiston sivuilta. Yritin avata normikonetta, ootin vartin ja se vaan latas ja latas, ja sit lähin ihan sokkona vaan tavailemaan kirjojen nimiä niihin pitkiin kirjahyllyrivistöihin. Onneks nopsaan löyty mitä tarvitsin - ja siinä vieressä oli vaikka mitä ihania markkinointikirjoja! Harmi et jouduin jättää ne sinne, ja ottaa sen sijaan tällasia kutkuttavia opuksia.
Sitten takas kotiin. Olipa hauskaa. Menin kauppaan nälkäsenä ja kävi näin:
(Uus rakkaus - toi valkonen on valkosuklaata!)
No oho.
Oliks kivaa? Tuliks hiki?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)