lauantai 24. joulukuuta 2011

Tip tap ♥



















Ihanaa joulua muruset, toivottavasti se on rauhallista ja riidatonta ja glögillistä ja herkullista ja kaikin puolin parasta!

...

Okei, oikeesti jouluaaton porilainen winter wonderland näyttää tältä:



Rairai.

maanantai 19. joulukuuta 2011

Suomi Finland.

Terveisii Suomesta! On ollu parasta ja ihanaa. Ja hassua. Tässä maassa on kaikkee kummallista:

- Asunnoissa on lämmin koko ajan. Kauheeta hikoilua kun ei käy semmonen ikävä veto! Ei tarvi ees pitää villasukkia jaloissa, voi olla paljain varpain. TALVELLA!
- Hanasta tulee lämmintä vettä heti. Oli ihan outoa tiskata tiskiharjalla, ja sitten muistin ku olin tiskannu et ai niin, täällä ei tartte tiskata kylmällä vedellä.
- Vedestä puheenollen, se maistuu ihan oudolta. Tai siis ku se ei maistu miltään! Meil on kotona suhteellisen hyvä vesi.
- Niin ja voi terve, lentokentällä vesipullo maksoi kolme euroa. KOLME EUROA!
- Kaupasta saa maksiaskeja! Multa kysyttiin paperit ku vaikutin nii ensikertalaiselta ku ihastelin maksiaskia.
- Juustohöylä. Mitä helvettiä? Miten kätevä se voikaan olla! Meinasin alkaa ihan normaalisti leikkaa puukolla juustoa.
- Liikenne. Mistä helvetistä ne autot tulee? Ja liikennevalot. Missä se nappula mitä painaa et valo vaihtuu?
- Töpselit. Laitat vaa johdon kiinni ja tulee sähköä! Ei tartte painaa on-nappulaa.
- Vessa tarvii vetää vaan kerran! Ei tartte oottaa ja vetää ja oottaa ja vetää ja..
- Kaupan hinnat. Herravarjele! Kaikki alkaa ainakin kakkosella, yleensä kolmosella tai nelosella.



Hullua väkeä.



Parasta tähän asti on ollu (en nyt sano että murut koska se nyt on ihan itsestäänselvää):
- Kalapuikot - ja etenkin pannulla! Söin niitä lauantaina ja nyt aina välillä muistan miten ihania ne oli. Oon aina laittanu ne vaan uuniin mut hei, tää pannujuttu on nyt muuttanu mun elämän.
- Ruisleipä ja metukka.
- Salmari ja mustikkashotti.
- Tupla.
- Joulutortut.
- Risotto ja salaatti.
- Karpalolonkero.






Niin ja viime postaukseen liittyen: ei oo ollut yhtään ahdistavaa, vaan ihan parasta. Pystyn nauttii tästä täysin siemauksin, ja silti tiiän et ku meen takas kotiin ni se on kans kivaa. Tai no, onhan täs jo kaks päivää oltu täällä..


tiistai 13. joulukuuta 2011

Ahdistuskohtaus.

(Eikä vähiten siksi et FB ei toimi.)

Tunnustan nyt jotain melko surullista: mua vähän ahdistaa mennä Suomeen. Ei siksi ettei ois maailman parasta nähä ystäviä ja perhettä, tai etteikö mul ois ollut ikävä niitä, koska mulla on ollut hurjan ikävä.

Mua ahdistaa et miten mä reagoin Suomessa oloon. Mulla ei oo ollut pätkän vertaa ikävä sinne, mä oon onnellinen täällä, ja nyt mua pelottaa et jos mulle tulee nyt semmonen koti-ikäväpaniikki. Että kun tuun takas Lontooseen niin oon vaan ihan itkupillinä et Suomessa oli kaikki niin ihanaa.

Toisaalta mua ahdistaa et jos mä oonkin ite ihan vittupää kun meen sinne. Että jäkätän vaan koko ajan sitä miten Lontoossa kaikki on kivemmin ja mulla ei oo mitään ikävää Suomeen, koska tiiän et se on ensinnäkin inhottavaa ja myöskin loukkaavaa.

Suomalaisten vierailut täällä on tosi jees, koska ihana nähä ihmisiä ja silti olla "kotona". Mut nyt kun meen sinne niin en tunne et oon enää omalla maaperällä.

Mua ahistaa myös se että lento on lauantaiaamuna, ja sitä ennen mun pitäis:
- tehä kaks esseetä (1200 sanaa ja 2000 sanaa)
- kirjottaa kahen kurssin muistiinpanot puhtaaks (kokeet heti tammikuussa kun tuun takas)
- tehä juttu koulun lehteen
- käydä keikalla
- käydä kämppisten kaa kämppisillallisella
- pakata
- paketoida loput joululahjat
- hakea viel yks juttu
- pestä pyykkiä
- olla koulussa huomenna 6h, torstaina iltatapaamisessa, ja perjantaina 3h
- lukea perjantain kertaustunnille

En tajuu miten taas on jäänyt kaikki tekemättä. Omasta mielestäni en oo laiskotellut tai muutakaan, ja jotenkin ei tee mieli viettää esseitä tehden koko lomaa (pitää kuitenki loman aikana lukee kahteen kokeeseen). Sitten ärsyttää et koulun netti on ihan jumissa eli en voi ettiä taustamatskuja esseisiin, ja opet vastaa jotain höpöhöpöä kun yrittää kysellä tehtävien tuloksista.

Huomasin kans et mun valtavasta lukijajoukosta on hävinnyt yksi. Sekin harmitti. Toisaalta itehän mä pidän paskaa blogia.

Niiin ja sanoinko jo et FB ei toimi :(

Nyt juhlitaan!

Kauheesti pippaloita.


(Me käytetään meidän jääkaappia viestimisvälineenä ja luovana outlettina, tällaseltä se näytti bileiden jälkeisenä aamuna.)

Ekaks oltiin Tottenham Halessa taas. Halloweenien jälkeen teema oli pikkujoulut, ja meni kyllä niin tonttuiluks et terve. Luulin et oon ollut oma ihana itteni ja kaikilla on ollut tosi kivaa, mut sit siellä The Killsien keikalla tuli kaverin kaa puheeks edellisilta, ja hah, ei mennyt ihan niinko Strömsössä.





Oon kuulemma suuttunut kaikille, vihannut itävaltalaisia huolella (enkä ees vihaa!), tanssinut yksin jossai nurkassa ja lopulta käyttänyt kotimatkaan 2.5h väärän bussin ja oman pysäkin ohi nukahtamisen takia. Onneks heräsin keskustassa paikassa jonka tunnen ja päädyin sit lopulta kotiin. Oli aika nöyryyttävää kuunnella kaverin repeilyä ku kerroin et oli niin kivaa eilen. Muutenkin kuulemma bileissä oli ollut kiree tunnelma (en muista) ja nyt ihmiset on välirikoissa ja vihasia toisilleen.

Sitten juhlittiin joulua meillä. Edellisten bileiden jälkeen jännitti, mut kaikilla oli tosi kivaa eikä tapahtunut mitään riitoja. Melkein kaikki pääsi myös pussailee (paitti tietty minä), eli kutsuisin menestykseksi.



Ekaks meidän pippaloiden teema oli anti-christmas, mut sitä oli hankala toteuttaa ni ratkastiin homma sillä että vedettiin joulu överiks, silloinhan siitä tulee jo aika anti.

Suomikin edusti! (no okei, mut tuntevat varmaan ymmärtävät et näitä herkkutorttuja ei tehnyt minä vaan mun kämppis)

maanantai 12. joulukuuta 2011

The Kills!

Kävin kattoo The Killsejä. Yks kaveri kysy aiemmin et lähenkö, muistin et nimen oon kuullu mut en biisejä. Pikavisiitti spotifyhin kertoi et oonhan mä kuullut niiltä vaiks miten monta biisiä ja tykännyt. Nyt oon tietty sit keikan jälkeen ollut ihan fiiliksissä :) Tiiättekö sen tunteen kun keikan jälkeen uudelleen rakastuu artistiin ja ei vaan saa tarpeekseen siitä?

Keikka oli Brixtonin o2 Academyssä. Ihan tajuton paikka! Se oli semmonen antiikin Kreikkaa muistuttava areena mikä oli tehty niin et ois muka ulkona. Lontoossa keikkapaikat on ihan mahtavia, lattiat on viistot niin et takaakin oikeesti näkee, akustiikka toimii, ja ilmastointi - ei tuu ees hiki vaikka paikka on loppuunmyyty! Ainoo miinus tulee kyllä henkilökunnan natseilusta, ja siitä et röökille pääsee vasta kun keikka on jo alkanut. Oli tippasen ahdistavat 1.5 tuntia, ja sit keikka alkoi, ja röökille piti jonottaa, ni en sit mennyt ollenkaan. Et varautukaa tohon jos suuntaatte tonne joskus.

Lämppärinä oli joku Trailer Trash Tracys, ja eihän tommonen bändi voi olla paska jos on noinkin nerokas nimi. Musa oli semmosta Twin Peaks -tyylistä eteeristä fiilistelyä, ei huono ollenkaan. Seuraavana oli joku kauhee kantri-partajeesus Teksasista, ihan hirveetä paskaa. Puhuttiin kaverin kaa et varmaan hyvä bändille hankkia mahollisimman paska lämppäri, kuulostaa ite vaan entistä paremmalta.


(Tää on siis se partajeesus.)





Muistan et keikalla parikin kertaa laitoin vaan silmät kii ja olin onnellinen. Et mä oon nyt tällä keikalla Lontoossa ja tää on upeeta ja mä oon niin onnellinen etten voi ees sanoin kuvailla (no justhan mä tosin yritin).





Tässä pari lempparibiisiä noilta, tosin kaikki niiden biisit on ihan rakkautta:



sunnuntai 11. joulukuuta 2011

Kato moi.



Hähää, luulitte varmaan kun edellinen postaus oli millanen oli et no niin, nyt se on sydän särkyneenä mennyt ja tehnyt juliat! No en ollu. Oon vaa laiskotellu.

Toi ihastus-asia päätty ihan hyvin (tai toistaseks ellen saa jotain kilarimuija-vaihdetta päälle ja oo kohta taas ihastunu), totesin ettei se ollukkaa rakkautta vaa semmonen hetki et hämmentyy vaa siitä et saa huomiota kakslahkeiselta. Nyt me ollaa vaa kavereita, mikä on tosi kiva. Peeäs, edelleen haussa joku 80-luvulla syntynyt! Vinkvink kaikki brittihobitit. (tää onkin just oikee paikka ettiä sitä, varmaan moni sattumalta suomea puhuva brittihobitti lukee tätä.)





Mitäs sitte oon puuhaillu nää menneet viikot? No leikkinyt joulua ja juopotellut. Alotetaan siitä joulusta.





Mä oon Suomessa kolme viikkoa, mut joulu piti silti saada kotiin. Ainoa mikä puuttuu on joulukalenteri :( Tää on mulle melkosen kipee asia, monta viikkoa ollut kaupoissa kaikkii ihania kalentereita mut jostain syystä päätin ostaa yhen vast sitte joulukuun ekan päivän jälkee, eikä niitä myydä enää missään. Oon sit syönyt kaks konvehtirasiaa kostoks, tänään ostan kolmannen. In your face, joulukalenterit!





Niin että tälläseltä mun kotona näyttää nyt projekti joulustamisen jälkeen. No okei ja Oxford Streetillä.