Ihan totta hei. Multa on nyt kadonnut ihan parin päivän sisällä mun lempparipaita, ripsiväri (KYLLÄ! aattelin alkaa tytöks, oon jo monta päivää harjotellu ton laittamista ja silmät vaan kutisee, eikä tää kyl kovin hyvin oo lähteny käyntii ku unohdin tänää kauppaanki laittaa tota) ja uuden mp3-soittimen tietsikkaan yhdistävä piuha. Ilman sitä en saa biisejä vehkeeseen, enkä ladattuu sitä.
Onkohan nää jampat ollu asialla?
Sain noi joululahjaks äipältä. Suur-Smurffi (oon synnynnäinen johtaja) ja Sisu-Smurffi, jolla siis on kiltti. KILTTI. Paljonkohan tota pitäis pussailla et se muuttuis joku yö semmoseks skottihottikseks? Voisin herää sen vierestä (mieluummin kyl niin et se ei ois sininen, toi hattu on ihan ookoo kyllä).
Ai niin, vähänkö oon moukka! HYVÄÄ UUTTA VUOTTA! Toivottavasti kaikilla oli tosi kiva ja antoisa joululoma, ja vuosi on alkanut iloisissa merkeissä.
Noi oli raketteja.
Vietein lomat Suomessa siis, en tehnyt mitää, mikä oli ihanaa. Näin muruja ja makasin sohvalla ja lihoin, normimeininkiä siis. Joululahjaks sain kaikkee ihanaa, lähinnä aikuislahjoja. Vitsi ois ihanaa kun joskus tulis paketista joku Prätsi ja hirveesti kivoi vaatteita sille. No onneks mun lapsisukulaisten leluilla voi leikkiä.
En tykkää punkusta, mut toi maistu jopa - kyllä etiketti punkun tekee!
Kaikki varmaan kuuli mun joulukalenterittomuus-draamasta? Surullisia aikoja. Onneks mun pikkusisko oli maailman ykkönen ja teki mulle tammikalenterin! Siinä on 31 luukkua! Sitä on muutenki nii kiva availla aamulla, sieltä tulee kaikkia inspirational -lauseita, ni aattelin et käytän sitä ehkä joka kuukausi, vähän niinku horoskoopin asemesta.
Tosiaan tullessani Lontooseen niin mun kalenteritaikuri tuli mukana. Loma tavallaan siis jatkui viikon vielä, ja oli ihan superhauskaa. Ainoo mikä oli paskaa oli se, et tulin pahasti kipeeks (no älkää huolestuko! pahasti eli pahasti flunssakuumeisesti) eikä ehtinyt/jaksanut tekemää kaikkee sitä mitä aateltiin. Onneks matka tänne ei oo pitkä.
Eilen oli mun eka exam. Meni vähän penkin alle. No ihan omasta syystä, piti lukea tietty tosi hyvin, mut en sit jaksanut aiemmin ja sairastelun takia en voinut. Sain vastattua viiteen kyssäriin, kuten piti, tekstiä tuli hulppeat puol sivua jokaiseen. Toivottavasti pääsen läpi, luulisin, mut arvosanalla ei sitten kyllä hurrata. Onneks ekan vuoden tuloksia ei lasketa... asia joka vitutti mua eka mut nyt oon ihan ilonen siitä. Niin ja tietenkään en oppinut tosta kokemuksesta mitään: ens maanantaina seuraava koe, luen ehkä sit lauantaina kun toivun kämppiksen synttäreistä. Huominen on varattu vikan esseen teolle. Superjee.
Loppuillan aattelin viettää uusissa värikkäissä puhtaissa satiinilakanoissa ja tuijottaa Puhtaita Valkeita Lakanoita. Onneks on ainakin yks Fazerin punanen vielä! Namskis. (Saatan myös välillä nostalgisesti nousta heiluttamaan mun uutta Suomi-lippua.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti