Pääsiäisbisse.

Terveisiä täältä keittiöstä! Juon kaljaa (yksin), äsken söin (patonkia ja mozzarellaa ja sipulia, onneks ei tartte pussailla ketään) ja nyt hengaan netissä pikkuhuppelissa. Että sellasta pääsiäistä mulle. Onneks ei ihan oo juhlan henki unohtunut, oon meinaan myös muistanut syödä kolme pääsiäismunaa tässä viikon aikana.

Tää ja ens viikko on koulusta lomaa, oon siis ollu vaan pitkää päivää töissä ja ens viikolla ihana pikkusisko tulee! Jeee!

Töissä on ollu... sanoisinko jännää. Ja kivaa. Vaikka mulla kotiin tullessa onkin joka päivä ihan idiootti olo. Tuntuu etten osaa tehä mitään oikein näistä mun uusista hommista (oon saanu lisää vastuuta ja tunteja). Tyyliin en osaa ees printata oikein. Tänään sit sanoin vähän tyhmän ja mauttoman kommentin pomolle, ja oli tosi huono omatunto siitä - laitoin sit heti viestii ku pääsin kotiin. Facebookissa tietty, koska oon niin vitun asiallinen. Eikä se oo vastannut. Ärsyttää aina oottaa vastausta johonkin viestiin mitä ite on miettiny pitkän aikaa et miten sen muotoilis, ja sitte vaa kärvistelee ja oottelee vastausta. Mut siitä oon ihan ylpee et joku omatunto sentää soimaa, eikä toi anteeks pyytäminen aiheesta oo mulle hankalaa, vaikka ehkä teen sitä myös syyttä. Anteeks-Aaltonen, voitte kirjottaa hautakiveen.

Ja vaa'alle tyypillisesti oon taas ihastunu VÄÄRIN! En kestä. Mä oon niin tyypillinen vaaka siinä mielessä et koko ajan ihastun, ne menee usein nopeesti ohi mut sit välillä jään kaukorakastelemaan ihan liian pitkäks aikaa. Ennätys taitaa olla kuutisen vuotta. Mut joo, tää on taas sarjassamme "Sanna herää nyt!" -osastoa. Huoh.

Meen röökille.