perjantai 24. elokuuta 2012

Helvetti irti - eli kodinmetsästys Lontoossa.

Ihan ekana on pakko kiittää teitä siitä miten tsemppasitte ja elitte mukana tässä kodinmetsästyksessä nyt viime kuukausien aikana, ja niin myös silloin vuosi sitten. Niin että kiitoksia!

En tiiä moniko tätä blogia lukee varsinaisesti vinkkien takia siitä miten Lontoossa asiat kannattaa tehdä, mutta aattelin että tota savottaa kaksi kertaa läpikäyneenä vois olla ihan hyvä huomautella joistain asioista. Haluisin huomauttaa että nämä on ihan omia mielipiteitä, näin sen koin, ja joillekin asiat voi olla ihan eri tavalla menneet. Jos teillä ei oo rajattomia käteisvaroja käytössänne niin toivottavasti teiltä puolestaan löytyy hirveesti onnea, hermoja ja stressinsietokykyä. Mä hajoilin monta kertaa.


En myöskään halua kuulostaa siltä että pelottelen turhaan, mutta ite tavallaan oletin homman olevan paljon helpompaa kuin mitä se on, ja sitten olikin hankalaa. Joutui tekemään koko ajan kompromisseja kaikesta. Alunperin siis ajateltiin entisen (tosin myös nykyisen) kämppiksen kanssa etsiä kaksiota kahdestaan. Alueista piti karsia projektin aikana, budjettia piti lisätä, lopulta todettiin homma mahdottomaksi ja päätettiin jonkun tuloksettoman metsästyspäivän jälkeen kyyneleet silmissä että etitään sitten iteksemme huonetta kimppakämpästä.

(On muuten huomattavan paljon kivempi kirjoittaa tätä postausta tosiaan nyt kun ON se uusi koti ja saa kertoa että tarinalla oli kuin olikin onnellinen loppu.)

Mulla siis on kokemusta muutamista paikoista, ja en esim. oo yksityiseltä kämppää koskaan vuokrannut, eli sen projektin loppuunviemisessä en osaa valitettavasti neuvoa.


Alettiin kämppiksen kanssa miettimään alueita ja budjettia silloin kun vielä etittiin kahestaan. Kannattaa vertailla tarkkaan että paljonko liikkuminen julkisilla maksaisi töihin/kouluun, että onko lopulta kannattavampaa asua kaukana=maksaa vähemmän vuokraa=mutta enemmän Oysterista, vai maksaa pikkasen enempi vuokraa mutta vähemmän Oysterista. Moniin vuokriin sisältyy laskut (kaasu, sähkö, vesi, netti yms. - joskus tosin kaasu eli lämmitys maksetaan kulutuksen mukaan eli tarkkana sen kanssa!) eli järkevästi ajatellen vuokran kannattaisi olla melkosen huokea ilman laskuja, jos budjetilla mennään. En osaa sanoa paljon noi mahtaa olla, mulla on molemmissa kodeissa sisältynyt laskut vuokraan. Ja siis nämä ohjeet nyt ajattelen lähinnä tänne opiskemaan tuleville kanssaihmisille joiden kanssa samassa veneessä mennään.

Laitettiin sitten oma ilmoitus Gumtreehen. ÄLKÄÄ JUMALAUTA TEHKÖ NIIN. PYSYKÄÄ POIS KOKO PASKAKASASTA. Oon kuullut urbaanilegendoja että joku löytää sieltä fantsuja koteja, meille se oli vaan oikeesti kasa paskaa. Kytättiin sitä koko ajan, pyydettiin lisätietoja paikoista ilman vastauksia. Paras oli toi meijän oma ilmoitus johon tuli ties minkälaista spämmiä ja yks huijausyritys, johon mä olin jo ihan intona sopimassa tapaamista kunnes kämppis sanoi ehdottoman ein. Onneksi. Netissä on hirveesti hyviä muitakin sivuja, mä en näe mitään syytä miks kukaan ees sylkisi tohon sivustoon päin, ainakaan asuntoa ettiessään.

Paras tapa löytää kämppä omana lienee soitella agenteille. Me ton Gumtree-kurailun jälkeen alettiin vaan soittelemaan agenteille eli kiinteistövälittäjille, jotka operoi alueilla joista me haaveiltiin. Niitä on netissä vino pino, ja niiden kautta me saatiin muutama näyttö. Muutama siksi että meidän budjetti oli vähän väärin ajateltu mihinkään ihanalle alueelle sit loppujen lopuksi. Agenteille siis vaan soitin, kerroin että mistä ja minkä hintasta ja koska, sitten ne usein ehdottelee jo puhelimessa paikkoja (sovein kaikki näytöt suoraan siinä). Agentit ottaa maksuja välistä joo, mutta en tiiä miten niihin yksityisiin hirveesti sais sitten kontakteja. ETTE JUMALAUTA MEE SINNE GUMTREEHEN.

Nähtiin yks kiva kämppä, mutta sitten siinä tulee kaiken maailman ylläreitä. Aattelin että samoin kuin Suomessa, täällä varmaan riittää että on se parin kuun takuuvuokra ja varaa maksaa vuokra. Hah joo ei riitä. Agentti halus välistä oman palkkion, sitten ois pitänyt maksaa muutama huntti etukäteen että otetaan paikka pois markkinoilta, sitten piti maksaa siitä että meidän luottotiedot tsekataan. Varaisin vähintään yhen kuun vuokran noihin ekstrakuluihin. Ja huomio, ei sisälly takuuvuokra tohon sitte vielä.

Suurin este oli kuitenkin paperityöt. Tai siis asiat joita meiltä haluttiin. Koska ei olla hyvässä palkkatyössä, eli tulot ylitä 20 tonnia vuodessa, pitäis olla takaaja jonka tulot ylittää ton summan. Brittiläinen takaaja, tietenkin. Pitäis olla omat kolmen kuun palkkanauhat. Hankalaa kun ei välttämättä oo työtä. Kuulostaa ehkä paljolta, tai että meillä oli joku huijariagentti, mutta agentti oli hyvä ja toi tosiaan on ihan yleinen käytäntö täällä että vaaditaan jos vaikka mitä. Joillekin agenteille kelpaa ulkomainenkin takaaja.


Siinä vaiheessa hyperventiloitiin matkalla himaan ja todettiin että me ei vaan pystytä tähän. Meillä ei oo rahaa noihin kuluihin, eikä meillä oo mitään mahiksia saada noita paperivaatimuksia tehtyä. Tehtiin sitten se päätös että tiet erkanee ja katotaan vaan omat huoneet jostain.

Kaikesta oppii. Nyt ainakin on varustautunut sitten siihen että jos joku oman kodin vuokraus tulee täällä ajankohtaiseksi, että mitä siihen sitte vaaditaan.

Lontoossa kuitenkin tää kimppakämppäasuminen on hyvä tapa. Mä aina aattelin ettei tää oo mun juttu, en oo koskaan asunut kenenkään kaa, enkä halua ees yrittää. Pakon edessä se koiraskin poikii, vai miten se meni. Kimppakämpässä kuitenkin tutustuu ihmisiin mikä on kiva etenkin muualta muuttaville. Onhan sekin tosi paljon tsägästä kiinni, mä oon ollut onnekas että oon asunut siistien kivojen ihmisten kaa joista on tullut ystäviä.

Tohon kimppa-asumiseen ihan paras on spareroom-sivusto. Löytyy googlaamalla. Siellä on ilmotuksia, ja sinne voi jättää oman ilmotuksen, mikä on mahtavaa sen takia että voi bongata jo etukäteen tyypit kenen kanssa mahdollisesti ois kiva asua. Omasta ilmoituksesta voi tehdä oikeasti omannäköisen, eli ei mitkään ei-sun-tyyppiset ihmiset ainakaan hirveästi ahdistele. Tuonne rekisteröityminen on ilmaista, mutta joihinkin ilmotuksiin pystyy vastaamaan vaan tietyn ajan kuluttua ellei maksa sellasta maksua minkä ansioista sä voit vastata kaikille heti - ja kaikki voi vastata sulle heti. Siellä voi lähetellä viestejä ja jutella vaikka miten paljon sitten huvittaa. Mä maksoin kahesta viikosta muistaakseni yheksän puntaa, ja oli kyllä ehottoman mainio investointi.

Toinen sivusto on easyroommate mutta mä en todennut sitä yhtä toimivaksi. Flatshare-sivustoja on silti vaikka miten, noi oli vaan ne kaks mihin tutustuin enempi. Tota spareroomia suosittelen kyllä lämpimästi, se päivittyy koko ajan ja on tosi asiallinen. Ihmiset myös panostaa niihin ilmotuksiinsa ja usein heti ekoilla riveillä tulee sellanen fiilis että "ton kaa mä voisin asua".

Spareroomin kautta kävin muutamassakin näytössä, kaikki kämpät oli ihan kivoja ja ihmiset myös, mutta jotenkin - ja tähän mä oon aina luottanut kotia ettiessä - mä en halunnut vaan tyytyä johonkin ihan kivaan. Tää kodin ettiminen Lontoossa on oikeesti ihan hirveetä paskaa, enkä halua ryhtyä siihen uudelleen ihan heti. Aattelin sitten että kyllä asiat jotenkin järjestyy, että mä haluan tietää heti kun astelen kämppään sisään että tää on mun koti. Oon niin koti-ihminen että haluan että se on kunnossa.

Lähtö Suomeen läheni ja alkoi vähän jo jännittää. Asiat ois kyllä saanut jotenkin järkättyä yöpymisellä kaverin nurkissa, mutta halusin ja toivoin että koti ois hommattu ennen lomaa ettei se sitten koko ajan nakerra takaraivossa.


Kunnes sitten huomasin tokavikana iltana Facebookista että kaverilla on huone vapaana. Kävin kattomassa sitä ja soitin kotimatkalta että joo mä otan sen, vaikka mulla piti seuraavana päivänä olla vielä yks toinen näyttö. Kun sen tietää, niin kyllä sen tietää. Jotenkin ihmeen kautta tää järjestyi viime tingassa, enkä vois olla onnellisempi. Ja se mun ex-kämppis tosiaan otti sitten ton toisen huoneen mikä tässä kämpässä oli vapaana.

Eli tarinan opetus? Verkostot toimii aina. Mä sain ekan kämpän kaverin kaverilta, toisen samoin. Toi on turvallista ja ah niin helpottavaa, koska eihän kaverin kaveri useinkaan voi olla ihan urpo. Lontoo on iso kaupunki, täällä on paljon ihmisiä ja joku tuntee aina jonkun joka tuntee jonkun jolla on ehkä vapaa huone. Tämä siis erityisesti kun ettii huonetta, noista kämpän vuokraamisista en sitten hirveesti tiiä. Oonko nyt kaks kaveria ehkä saanut löytää uuden kodin ihan vaan koska jollain tutulla oli paikka vapaana - sana kiertämään!

Jos siellä joku nyt on ihan kauhuissaan, pahoittelen - muistakaa kuitenkin, että asioilla on tapana järjestyä ja Lontoossa on monta ihmistä ja kotia odottamassa Sitä Oikeaa kanssa-asujaa. Hyvin se menee, sitten lopulta :) Ja jos tulee mieleen mitä tahansa kysyttävää tai muuta niin vastailen mielelläni ja miten osaan!

(Ei, kuvat ei ole mun alueelta, mut niissä oli taloja niin aattelin et ne on ihan passelit tähän postaukseen.)

15 kommenttia:

Satu kirjoitti...

Piti tulla kehumaan mukavasta ja informatiivisesta blogista. Ihanaa syksyä sinulle :)

Sanna kirjoitti...

Satu - Oi kiitos aivan ihanasta kommentista!! Mahti kuulla jos on sellainen fiilis tästä, välillä miettii et onkohan mulla mitään järkevää sanottavaa. Kivaa syksyä sinne myös :)

Annika kirjoitti...

Hyvä postaus, itellä ihan samanlaiset fiilikset asunnonetsinnästä Lontoossa :)

Little Talks kirjoitti...

Oli ehkä kattavin postaus aihheesta, mutta olen nyt hiejman huamlassa lukeakseni kaikn niin etä jotain muistaisn.

Halusin vaan tullla kommmmmmaaa!

Sanna kirjoitti...

Annika - Kiva että tykkäsit! Joo tää on kyl sellasta selviytymisseikkailua välillä, mut niinku muistaakseni joskus aiemmin kommentoit, täällä on niin paljon kämppiä et kyllä se kiitos sitte lopussa seisoo - niin totta! :)

Jamy - Haahahahah oot niin paras <3 Kato sitte ku tuut tänne ni joko a) luet tän selvinpäin tai b) vedetään känät yhessä ni voin kertoo nää sulle livenä!

rosmarine kirjoitti...

Täytyy myöntää, että tässä on nimenomaan asia josta olen aivan kauhuissani. En ole tietenkään edes aloittanut asuntojen tutkimista, ja kun mulla on hieman erilaiset lähtökohdat kuin normaalisti 'muutan Englantiin opiskelemaan ja tarvitsen vain huoneen'. Mulla meinaan lähtee mukaan poikaystävä ja tarkoitus olisi saada vielä asunto johon saa tuoda pari kissaa. Oon miettinyt ihan hirmuisesti että olenko nyt täysin epärealistinen ja typerä kun mietin tällaisia, mutta sitten taas mietin miten helppoja kissat on. Omana ajatuksenani olisi jättää ne Suomeen hoitoon niin pitkäksi aikaa, että me saataisiin sopiva asunto, jonka jälkeen joku lennättää se Lontooseen.

Mutta kauhea tuska-ahdistus iskee aina välillä, että miten ihmeessä tuo olisi tarkoitus saada järjestettyä ._. Tietysti mulla on se hyvä puoli, että se tuki ja turva tulee mukaan, ja vielä ihan suoraan työelämään (JOS se työpaikan jostain saa :D) että pitäisi olla hieman enemmän asumisrahaa kuin se Kelan säälittävä tuki.... mutta kyllähän ne asunnot sitten maksaakin.

Kääk. ;__;

Sanna kirjoitti...

Rosmarine - Jep, tää asia oli mulle kans se suurin kauhistus ja stressi. Toisaalta onhan se helpompaa ettiä soolona huonetta, mutta kyllä mulle ois monta kertaa tullut parempi fiilis jos ihan yksin ei ois muuttanut :) Tuki ja turva on kuitenki tärkeetä.

Kaikkien lontoolaistumisethan toki on erilaisia, mutta muutamaa asiaa näin niinku vinkkinä painottaisin aika paljon:
- Älkää missään nimessä vuokratko mitään ennen kuin ootte paikan päällä käyneet kattomassa et se paikka oikeesti on olemassa, ja ettei se oo ihan luola. Kämppien taso vaihtelee järisyttävästi, ja huijareita on liikkeellä.
- Täällä kämpät vuokrataan useimmiten "heti valmis" -periaatteella. Eli kantsii tsekkailla etukäteen alueita, miettii hintatasoa, missä menee kipuraja yms. mutta varsinainen kämpän vuokraus kannattaa tehä paikan päällä.
- Ah, kissoja <3 Mäkään en ymmärrä et miten ne vois haittaa ketään, mut nää on välillä niin outoja nää britit.

Sanoit tossa toisaalla kommentissa et mietitte elokuun puolivälissä saapumista? Mä suosittelisin, tää on ainakin aika yleisimmin käytetty systeemi mitä muidenkin muuttajien kaa on puhunut, että tuutte ihan rohkeesti vaan ekaks tänne ettimään sen kämpän. Asutte hostellissa ja etitte vaan kokopäivätyönä sitä kotia (ja mies tietty töitä). Yksityisellä ne usein saattaa vaatia et on se duuni ennenku ne suostuu vuokraamaan, tai sitte pyytää puolen vuoden vuokraa etukäteen. Lennätätte ne kisut sitten kun on se koti, voihan se olla et täältä löytyy jotain hotelleja/hostelleja mihin saa ottaa eläimiä ni toki jos sellane löytyy etsintäajaks ni sitte heti mukaan.

En haluu masentaa tai pelotella, en kuitenkaa tunne kukaan kuka ei ois kotia löytänyt - se vaan ottaa välillä aikaa, ja se on ehdottomasti parasta tehä täällä paikan päällä. Tsemppiä matkaan!!

rosmarine kirjoitti...

Tuo kuulostaa kyllä juuri sellaiselta miten haluaisin sen hoitaa, eli käydä katsomassa jokaikistä asuntoa. En sitten tiedä, että otetaanko yksi isompi rahti kuitenkin Englantiin mukaan kun tosiaan myydään toki kaikki mahdollinen, mutta tiettyjä juttuja haluttaisiin raahata. Tietty senkin voisi ajastaa sitten niin, että voisi varata niin pitkään kuin tarvitsee hostelliasumiseen ja kämpänmetsästykseen :)
Etenkin, jos kissat vielä sattuu vaikeuttamaan sitä jotenkin... olen vaan niin itsepäinen, etten eläimistäni luovu ^^

Kiitos taas infopläjäyksestä, ja jos se tosiaan ei siulle ole ongelma, niin tulen varmasti kyselemään lisääkin ummet ja lammet ;) Laitanko mielummin mailia, vai täällä?

Sellaista kysäisisin vielä heti, että oletko maksanut vuosimaksut koulusta aina samansuuruisina? Kuulin vain kaverilta joka opiskelee muualla Englannissa, että hänellä oli puolittunut tuition fee 2. ja 3. vuonna.

Sanna kirjoitti...

Rosmarine - Ja onhan niitä lemmikeitä täälläki ihmisillä! Että pidä ne karvakaverit, mut voi olla et ne voi lennättää sitte vasta hetken päästä :)
Ehkä mieluummin meilillä? Mulle tulee aina niin huono omatunto käydä täällä ikinä päivittymättömässä blogissa ni jos en käy ni en aattele sitä! :D
Joo on ollu sama maksu koko ajan. Mun onneks alotin 2011 milloin ne oli vikaa vuotta ne "alhasemmat" (tänä vuonnahan ne about triplaantu kaikkialle), eli mulla on noi samat alhaset koulutuksen loppuun. Kyllä mulleki kelpais tollanen puolittuminen! En kyllä osaa sanoa et mistä mahtaa johtua, mut tosi hyvä sun kaverille :)
Mulla noi lukuvuosimaksut menee suoraan mun UK:n opintolainasta eli en nää niitä rahoja koskaan. Käsittääkseni hallitus maksaa ne kahessa erässä, näin muistelisin. Samoin mun ruottalainen kaveri (siellä laina tulee kaks kertaa vuodessa) maksaa ne kahessa erässä.

rosmarine kirjoitti...

Kiitos paljon vielä vastailuista! On ollut ihanaa lukea tätä blogia, ja infoa on ollut.
Päivittele ihmeessä vaikka niitä peruskuulumisia, olisi kiva lukea!

Laitan sulle varmaan vielä mailia myöhemmin, kunhan se ei ole vaivaksi :)

Sanna kirjoitti...

Rosmarine - Ei missään nimessä oo häiriöksi, reippaasti vaan meiliä jos tulee mitään mieleen :) Kiva et on ollu hyötyä, ja ilmottele jahka pääset tänne asti, ois kiva kuulla miten lähtee sujumaan :)

rosmarine kirjoitti...

Moikka!
Arvaapas mitä, me ollaan Lontoossa nyt neljättä päivää :) En löytänyt nyt sitä mailiasi niin en voinut mailata, vaan ajattelin huudella tänne (jos huomaat edes kommentteja täältä vahoista posteista :D). Lueskelin taas muistinvirkistykseksi näitä blogeja joissa on muuttovinkkejä, ja hui että alkaa stressata nyt tuo kämpänhaku!

Ollaan nyt otettu nää ekat päivät ns. turistipäivinä, kun tuo miekkonen ei oo koskaan ennen käynyt Lontoossa, eli ollaan vaan chillailtu hotellissa ja ulkona. La alkaa kimppakämppäasuminen, joka kestää syyskuun ja siinä ajassa pitäisi saada se asunto kaivettua jostain... HUIII

Sanna kirjoitti...

Rosmarine - TERVETULOA :) Toivottavasti on lähtenyt uus elämä hyvin jo käyntiin. Mä kans, muistaakseni (jestas kun siitä on jo aikaa!), vaan turisteilin pari ekaa päivää. Kyllähän uudesta kotikaupungista on hyvä saada käsitys heti alkuun, sillä tavoin oppii hahmottamaan kaupunkia joka on tietty hyödyks kodinetsinnässäkin et vähän jo tietää missä suunnilla ois hyvä ja kiva asua.

Missäs kimppakämppä? Kyllä kuukausi käsittääkseni on oikein hyvä aikamitta kodin ettimiseen ja myös löytämiseen. Sehän on oikeestaan kokopäivätyötä ja kyllä kuukaudessa luulis natsaavan ihana uus kotikolonen. Paperihommiin varmaan menee hetki et saa kaiken tarvittavan kasaan, mut teillä varmaan on nekin jo hyvillä hollilla. Etittekö mistä päin?

Mukavaa kimppakämppäelämistä ja erityisesti onnea kodinetsintään! Toivon että löydätte kivan, just teille oikeen ja viihdytte Lontoossa muutenkin :) Ilmottele itestäs aina välillä et miten etenee!

rosmarine kirjoitti...

Kiiitos!
Asustellaan tällä hetkellä Old streetillä, täällä kaiken ytimessä :D hurjan kalliissa väliaikaisnajoituksessa! Itseasiassa meillä kävikin tuuri aika nopeasti, ja löydettiin jo juuri sellainen kämppä mikä haluttiin! Pakko valua hieman ulommas keski-Lontoosta, että saatiin hintataso mitenkään päin järkeväksi, eli nyt ollaan muuttaamassa Blackheathiin ensi kuussa :) vähän on enempi matkaa kouluun, mutta mulla on pääkampus kuitenkin Aldgate niin sinne pääsee aika helposti. (Ja siihen kämppään saa ottaa kissoja♥)
Aivan järkyttävä rumba se kyllä oli, otettiin tuo nyt siis välittäjän kautta, ja se paperirumba oli kyllä sellanen show että itku pääsi, en mä ilman tota miekkosta olisi koskaan saanut sitä vuokrattua!!

Mutta nyt on koti, ja viikok päästä tiistaina alkaa vasta koulu... saa ehdotella kivaa Lontootekemistä meille ensi viikolle :D

Miten sä olet itse tehnyt kesäsi? Ootko ollut Lontoossa töissä vai Suomen puolella?

Sanna kirjoitti...

Rosmarine - Hihii, kiva et oli tollanen keskeinen väliaikasmajotus sitte ni saatte vähän tota humua kokea ennen ku oikee koti kutsuu :) Joo voin kuvitella mitä toi paperirumba on ollu, onneks kuitenki kaikki kävi sit lopulta nopeesti ja kisutkin pääsee mukaa :) Onnea vielä uuteen kotiin!
Mulla vähän kesti tähän vastaus eli toivottavasti kekseitte kivaa tekemistä, ja sitte nythän sulla pian alkaa koulu. Ai että! Se on kyl samalla jännää ja ihanaa ja vähän ehkä pelottavaaki ku se arki nyt alkaa, se uus arki mitä elämä tulee olee seuraavat vuodet.
Mä olin töissä vaa Lontoossa ja sit luuhasin lomalla Suomessa, kiva kesä kaikenkaikkiaa. Pitäis varmaa päivittää kuulumiset tänne blogiinki mut herranjestas ku ei vaan kykene.