maanantai 7. toukokuuta 2012

Elämäni paskin viikko.

Terkkuja poliisiasemalta! Tai no vähän draamailin, en ollut poliisiasemalla. Siis nyt äsken. Olin siellä eilen, monta tuntia. Elämäni paskin viikko, siis tämä viikko kun ei herunut rakkautta eikä urakehitystä, huipentui siihen että eilen mun puhelin pöllittiin. Mun kädestä. Vittu mitä paskaa! Sitten soitin mun operaattorille ja tämä Intian lupaus maailmalle oli ihan mulkku. Kyseli vaan et miks mä annoin mun puhelimen pois ja et mistä puhelimesta mä muka nyt soitan. Sit se antoi mulle jonkun numeron, huokaili kun en heti saanut sitä ylös, käski mainita sen kyttiksellä ja sitten siellä kävi ilmi että kyseessä siis ei ollut mikään viitenumero vaan puhelinnumero. Taidan laittaa sellasta asiakaspalautteen tynkää jahka jaksan taas kiinnostua tästä elämästä.
Joo siis voi morjens mikä viikko. Ihan vittu hirveä. Itken vaan koko ajan, ja juon kaljaa. Annoin itelleni luvan parannella itteeni tän viikon, mut kohta tää viikko on ohi ja mun olo on vaan minimaalisesti parempi. Että miten sit vaiks toi ens viikko? Että voinko vielä jatkaa tätä itsetuhosta angstailua? Koulutehtävät sanoo etten voi, mut mun sydän sanoo et whatever makes you feel better, love.
Jos jotain niin tää viikko on opettanut mulle että mulla on maailman parhaat ystävät. Ne ansaittee kyllä miljoona halausta ja palkintoa, en tiiä mitä tekisin ilman niitä. Erityiskiitokset menee mun pikkusiskoille, jotka on sanoneet nyt niin maailman liikkiksimpiä juttuja että ihan ilosta itkettää että ne on niin ihania ♥ Kolme pulloo viiniä on muuten aina hyvä idea. Näin tänään vihdoin mun ykkösblogi-idolia Meria, ja oli ihan superkivaa, vaikka saatoinkin juoda vähän liikaa. Onneks nää ei ollu sellaset romanttiset treffit tai ois melkee voinu hävettää. Jos jotain positiivista pitää ettiä, niin mun tää orastava Suomi-ikävä on unohtunut. Jotenkin on sellanen fiilis, mikä korostu eilen ku kattelin bussista ilta-Lontoota, että vaikka on miten paskaa, niin täällä mun on sitten kuitenkin hyvä olla.
PS. Muistakaa et miehet on paskoja ja känniviestit on perseestä! Ei ne vastaa kuitenkaan.

8 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

<3

L

Little Talks kirjoitti...

Lauantai-sunnuntaiyön känniviestit:

Sent: 06/05/2012 3:57 AM
To: Jo
"Ok Jo, I met HER, and and she asked me why I did kiss you. She already knew about it so I told her I was drunk and it was my fault and she believed that. I bought beers for me and her and I'm not sure if she broke it on me in purpose or if it was accident. So now I'm full of beer, right. But before she did that she wanted to be friends as I was telling her. And I heard something about you on yesteday so I think we should meet, and it would be like five minutes yay."

Ei oo vastausta kuulunut.
Sent 06/05/2012 5:50 AM
To: Kusimulkku-C
"I just got home and I do appreciate that you were a normal human being. I will be trustworthy and I would like for you to believe that. I am sending you this text because I want to be trusted, and I'm not gonna let you down. Whenever you want SLASH need to talk about what we talked about, I'm here. Just wanted to let you know."

Joo, mitä vittua mä mietin?

Saat angstata! Koititko träkkää sun puhelimen Find my iPhone -appsilla? Motherfucking fashion -Laura ainakin agentoi omansa varsin hyvin ( http://fuckfash.blogspot.de/2011/07/iphonen-kateissa-vol-2.html ). Mua masens tänään kans, mut sit keskityin yrittää olla angstaamatta ja kattelin Viidakon Jätöksiä ja fiilistelin Suomea ja mulle tuli parempi olo. Ei siis mitenkään ikävä Suomeen, vaan ylpee ja hauska fiilis, et on suomalainen. Oon just aikeissa postata, ehkä pääset fiilikseen sit kans! :)

Katri kirjoitti...

Sydän koulutöiden edelle - paitsi jos dedis on huomenna. Huippua, että pääsit näkemään Meriä ja että oli superkivaa, jotain hyvää viime viikossakin ♥

Ajattele sitä tunnetta kun kaikki koulutyöt on tehty ja kesä alkaa - siihen mennessä toivottavasti selvinny kännyasiakin :) Yritä vaan muistaa se oikea onnellisuus, mitä oot täällä tuntenu, se mikä on sun sisässä kun toi Suomi-ikävä on nyt vaan pinnalla. Oot kuitenkin ihan maailman paras tyyppi, paskat kaudet ei sitä hetkauta ♥

P.S. Lätkä näky sielt Youtubesta! Sit menin hyvin virusmaiselle tai siis sen näköiselle sivulle nimeltä Venture ja sain katottua kolmannen erän Anteron selostamana!!

Erica kirjoitti...

Voi ei. Otan niin osaa tohon "Intiaosuuteen". Ei niitten puheesta edes ymmärrä mitään. Missäs päin täällä Lontoossa puhelimetkin viedään käsistä? :o Hui kamala.

Annika kirjoitti...

Multakin on pöllitty kännykkä täällä, ei sentään suoraan kädestä mutta ihan nenän edestä kuitenkin! Muista ottaa seuraavasta kännykästä IMEI koodi talteen ni sitte operaattori voi lukita koko puhelimen niin että jos se myydään eteenpäin ni sitä ei voi kukaan enää käyttää! Mä nimittäin en ollut muistanut tehdä sitä ja ärsyttää ihan sikana et nyt joku voi vaan ihan vapaasti käytellä mun vanhaa rakasta puhelinta.. :(

Sanna kirjoitti...

Lulu - ♥

Jamy - Eikä! Ehkä KMC onkin the one :D Rakkaudesta se heppakin potkii ja sitä rataa. Luojan kiitos mun puhelin pöllittii ni en ehtiny noille leveleille lähettelee kauheita stalkkeriviestejä FB:ssä. Mä hölmö en hankkinu tota trakkeria, se vissii pitää lataa etukäteen. Huoh. Joo pitäis ehkä vetää kehiin toi VT ni fiilis nousee välittömästi!

Katri - Kiitti muru :) Mä oon ihan unohtanut koko lätkän tässä kurimuksessa, täytyy vähän tsempata sen kaa. Onneks deadlinet on loppuviikosta ja ens viikolla, ei kyl yhtään oo sellasta fiilistä et joku kesäloma alkais mut toivottavasti se kohta tulee! Kesähän vaa tarkottaa sit sitä et ehin tekee pidempiä päiviä duunissa. Jeee. Not. :D

Erica - Toi mun puhelin pöllittiin mun yliopiston lähellä Holloway Roadilla. Oon yleensä aika varovainen sen kanssa etten heiluttele jos oon jossai epämääräsessä paikassa, mut tuolla tosiaa aattelin et kun notkuu pääkadulla mis on ihmisiä ni ettei kukaan nyt sitä kädestä viä.

Annika - Mä sain sen IMEIn mun operaattorilta, jostain syystä niillä oli se, ni sai heti blokattua sen numeron! Sielläpä sit kokeilevat soitella minnelie seksilinjalle eikä toimi. Hahahaha.

Anne kirjoitti...

Lueskelin tata postausta ni tuli mieleen taa quote :

“The secret of life, though, is to fall seven times and to get up eight times.”
― Paulo Coelho, Alchemist-

Ajattelin et sopis tilanteeseen ja ehka vahan piristais mielta :)

Sanna kirjoitti...

Pude - ♥ Muistan ku sanoit ton siellä Big Redissä kans, ja se on kyl ihana. Hitto kun mä oon varmaan kaatunu vasta joku viis kertaa jos sitäkään, et ei tartte ihan heti ootella mitään hyvää! :D Mut sä oot mun karmaidoli!