keskiviikko 11. huhtikuuta 2012

Eka työpäivä!

Se on siinä. Tai no oli siis siinä. Nyt sattuu päähän ja väsyttää hirveesti. Mutta ihana kyllä sanoa et on aikas kiva mennä huomenna töihin - tai no nyt kun manasin niin huomenna on varmaan ihan persepäivä ja postaan tänne että äääh otin loparit.

Jännitti melkosen paljon aamulla, onneks meillä kuitenkin oli ne kaks harkkapäivää viime viikolla niin vähän pääsi firmaan sisään, ni ei ollut sellasta überpaniikkia mitä yleensä ennen ekaa duunipäivää. Meille briiffattiin tänään asiakkaan projekti, ja sitten harjoteltiin. Eka puhelu jännitti ihan perkeleesti, mut se meni kivasti ja samoin seuraava, eli kaks puhelua ehdein tehä ja onneks tein, paljon relampi fiilis mennä huomenna sinne soittelee kun on vähän kokemusta alla.

Harmittaa tosi paljon se, että toi duuni on osari. Tekisin ihan mielelläni vaan tota 8h päivässä, nyt on yhä siinä ahistavassa epävarmuudessa et pakko ettii toinen osari tai joku kokoaikanen - mä saan tolla maksettuu tasan vuokran ja puhelimen, en muuta. Ottaisin mielelläni pidempiä vuoroja ja välillä vaiks viikonloppujakin, mut ei oo siis mahollista mitenkään tehä enempää ku se 4.5h päivässä - ja tosta vielä tauko veks.

Pitää vähän skarpata mun lukujärjestyksen kaa, siis sen minkä tein tälle pääsiäislomalle. Kurssitehtäviä on tehty yks, sen kolmen sijaan mitä tähän mennessä pitäis olla. Huoh. Onneks kaikki viikonloput on vapaita! ...Koska ei oo rahaa tehä mitään. Ni samalla vaivalla voi sit tehä niitä koulujuttuja. Samoin, vaiks mulla nyt on työ, mun projekti työnhaku kuitenkin jatkuu koska pakko saada jotain muuta.

Muutenkin vähän hönö olo. Oon nyt pari päivää valvonut ihan ruokottoman pitkään (tai no aikaseen) lukien blogeja, siis suomalaisia, ja miettinyt et miten kivaa ois olla Suomessa. (Pakko lopettaa toi blogien lukeminen, aina jos on tää fiilis ni ne vaan pahentaa sitä.) Vaiks ei mun elämä siellä mitään loistokasta ollu, mut ois kiva et ois säännöllinen aikataulu ja tietäis et kuussa tulee x määrä rahaa jolla pärjää, kaverit on tekstarin päässä ja voi ex tempore lähtee illalla vaiks kahville tai kaljalle jos huvittaa. Kauhee ikävä kaikkia muruja siellä. En oo vielä varannut kesälentoja Suomeen, se on ajankohtasta sit ehkä joskus, kun on sitä rahaa.

Aarg. Vitun raha. Se ei ehkä tee onnelliseksi, mutta kyllä mä väitän että on paljon helpompaa elää jos ei tarvi miettiä millä maksaa vuokran ja laskut. Se on semmonen peikko et kun niitä huolia on, ne heijastuu kaikkeen eikä sitä vaan jotenkin voi aatella muuta.

8 kommenttia:

Jamy kirjoitti...

Mä elän tossa aivan samassa rahaonnettomuudessa. Mä oon onnistunut tähän asti käyttämään kaikki rahani puhelinlaskuun, kielikursseihin, ja läppäriin, jota maksan Ipsulle kuukausittain. Sit jää käteen ehkä noin parikymmentä euroa kuukaudessa. Menin "tyhmänä" vielä sen toisen kielikurssin ottamaan, mitä pitäis maksaa nyt tässä kuussa ja ens kuussa. Sit vielä tästä kuusta kesäkuuhun Ipsulle läppäriä, jolloin seuraavat kaks kk tuun maksamaan 170 e pelkästään tota lystiä. Huoh. No, kesäkuussa kun tulee palkka niin pitäis jäädä sit ainakin toi 100 euroa enemmän käteen. Duuneja tännekin, kiitos!

Mut on mulla sulle ratkaisu, minkä itse koin ihan hyväks.
Lapsenvahtikeikoista tienaan ite sen 15-50 euroa illasta, eli riippuu päivistä, paljonko sillä tienais kuukaudessa. Mut se on tietty parempi kuin ei mitään ja duunina nyt sinällään helppoa. Tai sit joku dogsitterin homma. Ennen kuin löydät niitä oikeita duuneja :) Kyllä se siitä!

Jamy kirjoitti...

Unohdin taas ton e-mailfollowup-boksin, niin tää on nyt tämmönen feikkikommentti.

Nina kirjoitti...

Huikeasti onnea uuden työn johdosta! Mä en kyllä ikinä vois tehdä tuollaista työtä missä pitää soitella ihmisille, joten nostan sulle mielikuvitushattuani! :D

Sanna kirjoitti...

Jamy - Ääh, kuulostaa niin scheisselta toi sunkin tilanne! Onneks nyt noista lapsihommista saat vähän ekstraa :) Mut joo, rahaongelmat on maailman paskinta. Tai no okei, joku terveysongelma on vielä paskempaa toki, mut jos tällasta pinnallista miettii. Mä kans sign-uppasin kahelle eri lapsenvahtilistalle, tykkään lapsista hirveesti ja on kokemustaki niiden hoidosta, tekisin mielelläni tollasta mut vielä ei oo kuulunu mitään :(

Nina - Kiitos :) En kans pystyis tekemään myyntisoittoja ikinä, noi tutkimukset on ihan kivoja. Kaikissa aiemmissa duuneissa on joutunu soittelee ja puhuu puhelimessa paljon, ni toi tuntuu ihan jeessiltä. Sinänsä hassua et oon ajautunu tollaseen, koska mä vihaan puhua puhelimessa. Muistan et ihan jo pienenä jos mun piti soittaa jollekin ni saatoin viivästyttää sitä päivilläkin, ainakin tunneilla, ja olin ihan paniikissa soittaessani. Nykyään mulla menee enää vartti tsempata jos jonneki pitää soittaa :D

Anne kirjoitti...

Mmmm. I feel you. Mulla alkaa pikkuhiljaa iskeen kauhee tyonhaku/raha paniikki. Oon tahan asti elany vaan tassa mun onnellisuuslandiassa, mut eilen jotenkin iski todellisuus. Voidaan pitaa joku ilta sellanen paanparanusilta, kaydaan hakeen halpaa alkoholii jostain ja puistospurguillaan. Mut muista et asioilla on aina tapana jarjestya <3

Sanna kirjoitti...

Anne - Käy! En vaa tiiä et koska :D Vähän aikatauluprobleemia tällä hetkellä, mut kesällä sitte jossain välissä!

Anonyymi kirjoitti...

raha on kyllä semmonen persereikä että...
mutta hei, vaikka se on vielä pitkällä se aika niin sitten olet oppinut ittes oikeen superammattilaiseks ni sitten sulla ainakin on se järjestelmällinen aikataulu ja hyvä työpaikka.nyt tähän tartteen vaan sopeutua ja kaikkeen tottuu hiljalleen. tsemppiä sulle sinne!

Milla

Sanna kirjoitti...

Milla - Kiitti muru ♥ Joo, niinhän se on et (toivottavasti) loistava tulevaisuus oottaa kaiken tän aherruksen jälkeen! Sitä vartenhan tässä nyt märehditään vähän rankoissa ajoissa, et sit parin vuoden päästä ois paremmin :)