lauantai 24. maaliskuuta 2012

Now you're just somebody that I used to know.

Mulla on ihan äärimmäisen paska olo. Tai no ei "äärimmäisen", koska sellastakin aina välillä tapahtuu ja tää ei oo sitä.

Mulla on melkoisen paska olo. Lähetin jopa äipälle tekstarin et mul on ikävä sitä, ja se on jo hälyyttävää.

Jos nopeesti ennen vuodatusta analysoi, niin tää on taas varmaan sitä aikaa kuukaudesta, plus sitä et aina kun vieras Suomesta lähtee niin masentaa. Meillä oli fantsu viikonloppu iskän ja sen serkun kaa. Laitan ehkä kuvia joskus jos kehtaan :D

Tiiättekö ne päivät kun heräät, avaat silmät eikä jaksais nousta ees sängystä kohtaamaan uutta päivää? Kaikki vaan ahdistaa ihan vitusti. Pitäis tehä sitä ja tätä, eikä jaksa. Mun pitäis tehä kouluhommia ja ettiä sitä saamarin työtä, mut on niin surkee olo et en pysty. Ulkona paistaa aurinko ja linnut laulaa, tekis mieli vaan käpertyä peiton alle murjottaa. Otan ehkä päikkärit kohta ja kokeilen jos sit parin tunnin päästä herääminen ois hauskempaa.

Ekana ahdistaa toi raha. Ja työ, tai siis sen puute. Lähettelen hakemuksii sinne ja tänne, ja mitään ei kuulu. Oon hakenut nyt osa-aikatöitä, mut tajusin et about kahen kuukauden päästä tartten kyllä kokoaikasta duunia. Se ketä sanoo et raha ei tee onnelliseksi, on varmaan ihan vitun rikas. En nyt sano sitä et se tekis, mut jos sun ei tartte miettiä koko ajan et millä maksat vuokran niin kyllähän se elämää oleellisesti helpottaa. Se kun raha-asiat stressaa, vaikuttaa ihan kaikkeen, se on sellanen koko ajan läsnä oleva peikko mikä ei mee pois.

Sit nää ihmissuhteet. Hengailin eilen Facebookissa ja nyt ehkä enemmän kuin koskaan tajusin et mun FB-kavereistakin suurin osa on niitä tyyppejä "jotka joskus tunsin". Muistelee et miten läheisiä ollaan joskus oltu, ja nyt ei mitään kontaktia. Kyllähän se on selvää et kun muuttaa maasta pois, moni tippuu kyydistä, ne harvat jotka jää on sit sitäkin kultasempia arvoltaan. Mut vituttaa vaan.

Sitten nää kaveruussuhteet täällä. Alkuviehätys on tosiaan ohi, ja vaikka on kiva hengailla koulussa tai tuopilla koulun jälkeen, en tiiä miten syvällistä toi sitten oikeestaan on. Tai et jos elämässä tulis joku kriisi, soittasinko niille ja kiinnostaisko niitä kuunnella? Tässä kun miettii et täällä eloa on jäljellä ainakin se parisen vuotta, ja toivottavasti sen jälkeenkin, niin miten yksinäistä se sitten tulee lopulta olemaan? Tai no töissä, mitä joskus toivottavasti saan, niin varmaan syntyy uusia ystävyyksiä mut sekin on niin kaukana.

Onneks noi mun kämppikset on niin ihania. Mutta jahka tääkin kimppa-asuminen päättyy, niin jääkö nekään sitten läheisiksi? Toivon todella että jää. Mut jos jotain oon oppinu ni sen et elämästä ei kyllä koskaan tiiä.

Ja ei siis tosiaan oo sellanen fiilis et haluis täältä pois. Jos nyt muuttasin takas Suomeen niin oisin vielä onnettomampi.

Pitäis varmaan hankkia se kissa.

10 kommenttia:

Jamy kirjoitti...

Voi ei! Mä ihan täysin pystyn samaistumaan tohon sun fiilikseen, sillä oon epäillyt, että mulla olis joku kevätmasennus menossa. Tänään esimerkiks nousin sängystä ylös viideltä päivällä. Eilen en ollut dokaamassa, nukkumaan menin joskus kahden aikaan, enkä vaan jaksanut nousta ylös. :(

Rahat on loppu, mutta myydään Volvo. Ai, mutta eihän mulla oo ees sitä Volvoa.

Taidan lähteä myymään persettä tänään tonne kylille, josko sit muutaman tuopin sais käteen!

Ei vaan, kyllä kaikki järjestyy, ennemmin tai myöhemmin. Ei kuitenkaan niin myöhemmin, et olis liian myöhäistä!

Tsemppiä ja suosittelen lääkkeeksi paria olutta!

Sanna kirjoitti...

Jamy - paska kuulla et sielläkään ei ihan vahvasti mee :/ vitsi kun ois volvo! joo mäkin tota itteni myymistä ain välillä kelailen, mut sit entist maseentuneempana tajuun et ei tällanen lehmä kellekää kelpaa ees ilmaseks.
vitsi ku voiskin ottaa vähän nollausta, mut siihenkää ei oo rahaa, ja se ahistaa. toivottavasti huomenna on sit tippasen parempi päivä, meil molemmille! tällaset pillittävät elämänpohdinta-päivät on ihan kauheita.

Jamy kirjoitti...

Tulin hetki sit kotiin, ja ilta lukeutuu aika varppina tylsimpiin(paskimpiin) iltoihin mun top5-listalla, ainaskin täällä. Enemmän vuodatan huomenna, mut nyt kyllä vituttaa. Tuun symppistelemään tota sun uusinta postausta kans huomenna, kun nyt meinaan nukahtaa pystyyn! Tsemppii sinne! <3

Sanna kirjoitti...

Jamy - voi möhnä :( Toivottavasti sulle kävi samoin ku mulle, et tänä aamuna herätessä maailma tuntu ees pikkasen valosammalta ♥
PS. Kiitti ohjeista! osasin laittaa noi laatikot tonne :D

Jamy kirjoitti...

No, jos kello varttia yli kolme lasketaan aamuksi, niin oli joo valoisampaa. Aurinko paistaa taivaan täydeltä, mut tää pienoinen darranpoikanen estää mua menemästä raittiiseen ulkoilmaan. Mut ei se maailma enää niin paskaa oo.

Ja superjees bokseista! Nyt on tietty sit vähän pohtimisen päässä, et voiko esim. tosta sun uusimmasta bloggauksesta painaa "rakastin" vai "lopeta jo" :D

Sanna kirjoitti...

Jamy - ihana kuulla et sielläki o vähemmän paskempi päivä! Hah, nii totta, tässä on nyt lukijoilla entistä hankalampia haasteita :D

Anonyymi kirjoitti...

<3

L

Sanna kirjoitti...

Lulu - ♥

Soile kirjoitti...

Voi sua! Enpä osaa sanoa muuta kuin että *hugs*

No et enää tietenkään ole noissa fiiliksissä edes mutta silti pitää jättää joku puumerkki tänne. Toivottavasti sulla nyt menee paljon kivemmin :)

Sanna kirjoitti...

Soile - Kiitos ♥ Joo nyt on pikkasen ilosempi fiilis, mut täytyy tunnustaa et yleisfiilis on edelleen suhteellisen paska. Mä luulen et jahka jotain töitä nyt löytäis, niin se helppais jo niin paljon tohon fiilikseen et vois vähän relata ja blogistakin tulis hippasen hilpeempää luettavaa :)