sunnuntai 2. lokakuuta 2011

Ihana viikonloppu!

Helteestä huolimatta mulla on ollut ihanan lepposa viikonloppu (johon kuului myös monen tunnin keittiönjynssäys-operaatio). Oikeesti, nyt on niin kuuma et ei oo tehnyt mieli ees pastaa tai pitsaa, vaan söin hedelmäsalaattia ja jotta ei ihan terveyshömpäks menisi, sekotin sinne vaniljacustardia (siinä taas sana jolle mä en keksi suomalaista vastinetta).



Eilen näin ranskalaista tyttöä Mariellea johon tutustuin hostellissa ekoina Lontoo-päivinä. Oli tosi kiva nähdä sitä pitkästä aikaa. Hengailtiin puistossa (kuten kuvista huomaa, selkeästi lokakuu) parin sen kaverin kanssa, jotka oli myös ranskalaisia, ja niiden kaikkien nimet kuulosti ihan samoilta. Nekin oli tosi kivoja. Marielle asuu Lambethissa, joka vaikutti tosi symppikseltä alueelta. Mariellen kotitalossa piipahdus toisaalta sai mut taas muistamaan miten onnellinen oon tän ihku-kotini ja -kämppisteni kanssa... Puisto jossa oltiin oli Imperial War Museumin takapiha periaatteessa, pitää sielläkin mennä käymään.



Yks syy miks viikonloppu on ollut niin kiva niin lienee se, et me kaikki neljä kämppistä ollaan kerrankin samaan aikaan kotona. Yleensä ainakin yks on huitelemassa ties missä, mut tänään on siivottu yhdessä ja juoruiltu teetaukoina keittiössä. Tiistaina kämppis A lähtee Saksaan pariks kuukaudeks :(, joten huomenna ois tarkotus käydä yhessä pubi-illallisella. Musta on tosi sääli että se lähtee, tykkään siitä ihan hirmusti. Mutta jotain hauskaakin! Sen tilalle muuttaa tiistaina suomalainen tyttö, joka ainakin Facebookista stalkatessa näytti tosi symppikseltä.

Samainen kämppis A kertoi että tänään aamupäivällä British Museumissa näytetään kolme leffaa aiheesta Tytöt poikina, ja se luennoi siinä välissä. Mä en oo koskaan käynyt tossa museossa, ja leffat kuulosti mielenkiintosilta (Mulan, Osama ja Rakastunut Shakespeare) joten ainutlaatuisesti koko talo oli tänään hereillä aamukasilta. Voi vaude hei tota museota! Toljotin suu auki ympärilleni ekan puolituntisen. Se on valtava palatsimainen talo, ja sisällä pääsali on ihan kuin jossain antiikin Kreikassa (okei no nyt joku on ihan eri mieltä sitten, hyvä on, mutta hieno se ainakin on!).



Eka leffa oli Mulan, traileri yllä, eli ei se Disney-versio kuten aluksi luultiin. Onneks, vaikka tykkään siitäkin tosi paljon. Toi kiinalaiskuva oli musta kaunis, hieno ja todella vaikuttava (nimim. pillitin viimeisen tunnin). Iski tunteisiin kyllä sen verran kovaa että skipattiin seuraavat elokuvat. Melko rankan leffakokemuksen jälkeen en tiedä miten hyvää ois tehnyt vielä rankempi afkaanitytön tarinan myötäeläminen...

Kiertelin museota sitten pintaraapaisun verran. Siellä on esillä Egyptin, Antiikin Kreikan ja muiden hissantunnilta tuttujen valtakuntien aarteita. Ne oli kyllä hienoja, mut luulen et suurimman vaikutuksen muhun teki lopulta ihan itse museorakennus.



En tosiaan oo tajunnut ollenkaan että noi suurimmat museot on ihan ilmasia! Pitää ottaa asiaksi käydä vaiks parina sunnuntaina kuussa museossa, ehdotinkin Sunday Museum Clubia Hannahille (joka oli samaan aikaan V&A Museumissa kun mä olin BM:ssä), ja ehkäpä me aletaankin nyt superkulturelleiks.



(Eilen kun tulin bussilla sieltä ranskalaispuistoilulta niin oli aika mieletöntä katella yllä näkyviä maisemia - muisti pitkästä aikaa missä sitä ihan oikeasti asuu.)

2 kommenttia:

Soile kirjoitti...

Olisko se custard ihan vaan vaniljakastike?

BM on tosi vaikuttava. Tulee lomanostalgia kun kerrot noista asioista ja kuvissakin näkyy London Eye. :) Mahtavaa että olet siellä! Ja uusien hauskojen ihmisten tapaaminen vain jatkuu.

Sanna kirjoitti...

Soile - kiva että herättää muistoja :) Täällä se Lontoo oottelee sitten seuraavaa lomaa, hihi. Ei toi oikeen vaniljakastikettakaan oo, ei se yleensä maistu vaniljalta kai. Tai no en tiiä.