Little things in life.

Mööh, lenssu-Sanna täällä. Eilen tuli ihan höntti olo illalla, nyt oonkin sitte niistäny sen verran et ehkä kaikkien tuhottujen puiden kohtalo on mun karmassa. Toivottavasti pysyis vaan tässä flunssassa eikä tulis kuumetta, nyt ei millään ehtis sairastaa kun koulujutut pitäis saada tehtyä ennen kuin Iskä♥ tulee kyläilemään ens viikonloppuna.

Tää viikonloppu menee tällasissa merkeissä.



Eilen lähettelin työhakemuksia ja etein uusia paikkoja koko päivän. Työnhaku on kyl hemmetin työlästä. Siitä pitäis saada palkkaa. Toivottavasti jostain tärppää. Neljän tilin saldo on tällä hetkellä 0, 0.01, 0 ja 100. Harmi vaan että toi satku on varattu laskuihin. Täällä on ihan hirveesti työnhakusivustoja, niille rekisteröityminenkin vie aikaa. Vähän rajottaa toi lukujärjestys, mulla on vaan yks vapaa päivä viikossa, ja muut päivät ei oo yhtään järjestelmällisiä vaan aamupäiviä, iltapäiviä, koko päiviä joissa tuntien välissä on kolmen tunnin taukoja...

Muutama otos männä viikolta.



Yäk. Maistoin tätä. Pahaa. Ilmeeni oli about sama kuin niiden täkäläisten joille oon syöttäny salmiakkia. Yks ranskalainen tosin tykkäs salmarista hirveesti.



Vähän ruuhkaa raitilla. Iltaruuhkan aikaan kun menin tonne metrikselle niin koko se edusta oli ihan täynnä, tiättekö sellanen tungos mikä näyttää hengenvaaralliselta? No sitten ne sulkikin sen aseman kohta ettei overcrowding käy enää uhkaavammaksi. 11 minuutin matkaan käytin sitten tunnin, koska eihän se varabussikaan siellä ruuhkassa mitenkään noileesti etene.

Tiistaina oltiin Suomi-tyttöjen kaa Katrilla ihastelemassa suklaaputousta ja dippailemassa siihen herkkuja. Mulla ei tietenkään oo illasta yhtään kuvaa, koska olin too busy eating. Ai että voi olla suklaa+hedelmä hyvää! Mulla oli Suomessa semmonen suklaafondue-setti, mikä oli niin ihana. Täytyy metsästää täältä samanlaista: se oli siis sellainen pieni, joka lämmittyi tuikun avulla, ja sitten pystyi laittelemaan palasia kaikkia eri suklaita sulamaan.

Vähän jännitti mennä pimeellä tonne Katrille. Se asuu Bethnal Greenissä, ja päiväsaikaan oon tykännyt alueesta paljon, mut nyt kun oli eksyneenä ja pimeässä ja kadun toisella puolella joku huora huusi ja tappeli itsekseen, niin vähän jännitti. Olin alunperin miettinyt tota itäisempää Lontoota yheks varteenotettavaks alueeks josta metsästää kotia sitten kesällä, mutta kun bussi maleksi Hackneyn läpi ja oli aikaa ottaa visioita, niin en kyllä enää mieti. Murhia tietty tapahtuu joka paikassa, mutta siinä kun bussia ootellessa kattelee kun ihmiset kurkkii sillalta alas koska siellä on päätön, kädetön ja jalaton ruumis, niin... Toisaalta eihän sitä yleensä omalla kotialueellaan pelkää, et aina kun täällä on vähän jännittänyt niin oon yleensä ollut turistina jossain ekaa kertaa, et voishan fiilis olla eri jos siellä asuis. Oon kuitenkin lähtöisin paikasta jonne paremmilla alueilla asuneet ei ees suostuneet tulee, ja ite en oo koskaan kokenut sitä uhkaavaks paikaks.

Mut sellasta! Mitäs teidän viikonloppuun kuuluu?